{"id":3090,"date":"2022-09-01T08:45:18","date_gmt":"2022-09-01T05:45:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3090"},"modified":"2022-08-31T10:46:53","modified_gmt":"2022-08-31T07:46:53","slug":"tavoitteena-omaishoitoystavallinen-yhteiskunta-ja-hyvinvointialue","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=3090","title":{"rendered":"Tavoitteena omaishoitoyst\u00e4v\u00e4llinen yhteiskunta ja hyvinvointialue"},"content":{"rendered":"<p>Yli miljoona suomalaista auttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00e4heist\u00e4\u00e4n. Suomessa arvioidaan olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.\u00a0Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sis\u00e4ll\u00f6n, keston ja rasittavuuden suhteen. On my\u00f6s eri asia hoitaa omaa muistisairasta puolisoaan kuin esimerkiksi oma vammaista lastaan.<\/p>\n<p>Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 noin 48 000.\u00a0Puolet omaishoitajista huolehtii puolisostaan, nelj\u00e4nnes vanhemmistaan ja osa lapsistaan. Omaishoitajista naisia on seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4, el\u00e4kkeell\u00e4 kuusi kymmenest\u00e4 ja yksi kymmenest\u00e4 on ty\u00f6t\u00f6n. Kaksi omaishoitajaa kymmenest\u00e4 k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Omaishoito on hoidettaville inhimillist\u00e4 ja yhteiskunnalle edullista, mink\u00e4 vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa.<\/p>\n<p>Oulun yliopiston \u201dEtt\u00e4 joku n\u00e4kee\u00a0mut\u00a0\u2013 omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus\u201d \u2013 tutkimuksessa arvioitiin 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden omaishoidettavien kustannuksia muissa palveluissa, jos omaishoidon tukea ei olisi my\u00f6nnetty. Vuonna 2017 omaishoidossa olleiden i\u00e4kk\u00e4iden hoidettavien (32 203 vanhusta) vaihtoehtoiset hoito- ja asumiskustannukset olisivat\u00a0arviolta noin 3,1 miljardia euroa.<\/p>\n<p>My\u00f6s Valtioneuvoston selvitysosasto teetti tutkimuksen omaishoitajien tilanteesta. Sen toteutti Riikka Shemeikka Kuntoutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 tarkasteltiin erilaisten omaishoitoperheiden tarvitsemaa tukea ja palveluja sek\u00e4 arvioitiin tuen ja palvelujen kustannuksia. Nykyist\u00e4 kattavampi omaishoitoperheen kotona asumista tukeva palvelujen kokonaisuus on julkiselle sektorille l\u00e4hes poikkeuksetta edullisempaa kuin kodin ulkopuolinen ymp\u00e4rivuorokautinen hoito. Suurimmat kustannukset aiheutuvat omaishoitajan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin mahdollistavista omaisen hoivaa korvaavista palveluista, hoidettavan toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4st\u00e4 kuntoutuksesta sek\u00e4 omaishoitajan vapaista.<\/p>\n<p>Omaishoitajien jaksamista voidaan tukea joustavilla ja yksil\u00f6llisill\u00e4 palveluilla, joiden sis\u00e4lt\u00f6 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n omaishoitajan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin sek\u00e4 fyysisten, henkisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaan. Suuri osa omaishoitoa tukevista palveluista on tavanomaisia kotona asumista tukevia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omaishoitoperheelle, omaishoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajien jaksamista voidaan parantaa my\u00f6s koulutuksella ja valmennuksella sek\u00e4 sijaishoidon ja ty\u00f6paikoilla annettavan tuen avulla.<\/p>\n<p>Tunnesiteeseen perustuva l\u00e4heisen auttaminen ja hoivaaminen on yleens\u00e4 palkitsevaa, mutta hoivavastuulla voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 seurauksia.\u00a0Edell\u00e4 mainitsemani \u201dEtt\u00e4 joku n\u00e4kee\u00a0mut\u201d -tutkimus paljasti fyysisen ja psyykkisen haittakuormituksen todellisuuden. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista yleisimpi\u00e4 ovat selk\u00e4- ja niskakivut. Tapaturmat ovat yleisi\u00e4 ja niit\u00e4 sattuu, kun v\u00e4symys saa kompastelemaan tai hoidettava aiheuttaa vammoja joko ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n tai tunnekuohuissa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n saman tutkimuksen mukaan omaishoitajat hy\u00f6tyisiv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja tarjottavasta kehon hyvinvoinnin tukemisesta, kuten kotifysioterapiak\u00e4ynneist\u00e4, sek\u00e4 ammatillisesta ty\u00f6nohjauksesta. Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omaishoitajalla tulisi olla mahdollisuus s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen liikunnan harrastamiseen sek\u00e4 vuosittaisiin terveystarkastuksiin.<\/p>\n<h4><strong>Korona j\u00e4tti hoito- ja hoivavelkaa<\/strong><\/h4>\n<p>Suurin osa omaishoitajista on muistisairasta l\u00e4heist\u00e4\u00e4n hoitavia, usein i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 aviopuolisoita. Muistiliiton ja THL:n toteuttamassa muistibarometriss\u00e4 toissa vuonna tuli esille, ett\u00e4 omaishoitajien kuntoutuksen saatavuus on v\u00e4hentynyt viimeisess\u00e4 viidess\u00e4 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 ei selity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koronaepidemialla, vaikka se on viimeisen kahden vuoden aikana entisest\u00e4\u00e4n heikent\u00e4nyt tilannetta.<\/p>\n<p>Ihmisoikeuskeskuksen selvityksen mukaan koronan aikana omaishoitajien ty\u00f6n sitovuus kasvoi, kun tilap\u00e4ishoitoa omaishoitajien vapaiden ajaksi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saanut. Kontaktit muihin ihmisiin v\u00e4heniv\u00e4t ja mahdollisuus liikkua ulkona huononi. L\u00e4heisten tavallisesti antama apu ja tuki olivat katkolla tai v\u00e4hentyneet ja samanaikaisesti viralliset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat puoliteholla. Monen omaishoitajan tilanne heikkeni my\u00f6s hoidettavan kuntoutuksen katkolla olemisen vuoksi.<\/p>\n<p>Monin paikoin \u2013 ainakin epidemian alussa \u2013 omaishoitajien palveluita lopetettiin jopa ns. \u201dvarmuuden vuoksi\u201d tai ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 siirrettiin pois omista teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n \u2013 esimerkiksi muistihoitajien vastaanottoja lopetettiin ja muistihoitajat siirrettiin koronaty\u00f6h\u00f6n. Perustuslakivaliokunta otti kantaa siihen, ettei epidemian varjolla saa \u201dvarmuuden vuoksi\u201d lopettaa palveluita, mutta valitettavasti monen omaishoitajan kohdalla n\u00e4in tapahtui. Nyt on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada paikattua omaishoidossa olevaa hoito-, hoiva- ja auttamisvelkaa.<\/p>\n<h4><strong>Suurin osa omaishoidosta tapahtuu tuen ulkopuolella!<\/strong><\/h4>\n<p>Omaishoidon tuen kriteerit vaihtelevat kuntakohtaisesti ja keskittyv\u00e4t usein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hoidettavan fyysisen toimintakykyyn arviointiin psyykkisen toimintakyvyn j\u00e4\u00e4dess\u00e4 arvioimatta. T\u00e4ll\u00f6in esimerkiksi mielenterveyspotilaiden omaiset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein tuen ulkopuolelle. Kaikista omaishoidon tuen saajista vain noin kolme prosenttia saa tukea hoidettavan psyykkisen sairauden perusteella. Kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taloudellisesta tuesta, sill\u00e4 sopimusomaishoidon ulkopuolella olevat omaishoitajat eiv\u00e4t ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeutettuja muihin tukeen kytkeytyviin palveluihin. Suomessa arvellaan olevan 400 000 henkil\u00f6\u00e4, jotka hoivaavat mielenterveysongelmasta k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 l\u00e4heist\u00e4\u00e4n. Valvontavastuu ja jatkuva p\u00e4ivystysvalmiudessa oleminen kuormittavat mielenterveyspotilaan omaisia. 46 prosenttia mielenterveyspotilaan omaisista on vaarassa masentua itse.<\/p>\n<p>Vammaispalvelulaki takaa subjektiivisia oikeuksia my\u00f6s kotiin annettavissa palveluissa, mutta sen tulkinnassa, esimerkiksi kuka kuuluu vammaispalvelulain piiriin, on isoja eroja eri kunnissa ja alueilla. Usein mielenterveyskuntoutujat j\u00e4\u00e4v\u00e4t lain takaamien palvelujen ulkopuolelle, vaikka heill\u00e4 olisi selke\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 vammaisuudesta. Palvelujen v\u00e4h\u00e4isyys tai puuttuminen rasittaa my\u00f6s omaishoitajaa.<\/p>\n<h4><strong>Miten j\u00e4rjestelm\u00e4n pit\u00e4isi toimia?<\/strong><\/h4>\n<p>Omaishoitajat tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja apua vaativassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi kehitt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 omaishoitajalta itselt\u00e4\u00e4n kysyt\u00e4\u00e4n, millainen apu on h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ehdotettaisi suoraan valmiita palvelupaketteja. Omaishoitajien tarpeet ja tilanteet ovat niin erilaisia, ett\u00e4 he tarvitsevat yksil\u00f6llist\u00e4 ja kokonaisvaltaista palvelutarpeen arviointia. Palveluiden tulisi toteutua yhden luukun periaatteella, mielell\u00e4\u00e4n yhden yhdyshenkil\u00f6n kautta, niin ettei jokaista asiaa tarvitsi kysy\u00e4 erikseen eik\u00e4 omaa tilannettaan selitt\u00e4\u00e4 aina uudelle henkil\u00f6lle.<\/p>\n<p>Omaishoitajien t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja jaksamista tulee tukea entist\u00e4 vahvemmin. Se on sek\u00e4 inhimillist\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tulevia yhteiskunnan kustannuksia. Jos kaikki Suomen omaishoitajat menisiv\u00e4t lakkoon, niin yhteiskunta menisi t\u00e4ydellisesti sekaisin.<\/p>\n<p>Nyt k\u00e4ynnistyv\u00e4t hyvinvointialueet ovat mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 omaishoitoa, jos alueella ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n asian t\u00e4rkeys. Nyt onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 omaishoito nostetaan sille kuuluvaan arvoonsa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yli miljoona suomalaista auttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00e4heist\u00e4\u00e4n. Suomessa arvioidaan olevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia.\u00a0Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sis\u00e4ll\u00f6n, keston ja rasittavuuden suhteen. On my\u00f6s eri asia hoitaa omaa muistisairasta puolisoaan kuin esimerkiksi oma vammaista lastaan. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 noin 48 000.\u00a0Puolet omaishoitajista huolehtii puolisostaan, nelj\u00e4nnes vanhemmistaan<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-3090","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3090","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3090"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3091,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions\/3091"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}