Eduskunnan tarkastusvaliokunta on selvitt\u00e4nyt omana hankkeena nuorten syrj\u00e4ytymisen ennaltaehk\u00e4isy\u00e4. Selvityksen mukaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4lt\u00e4, ettei mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen palvelu tai edes rahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 selit\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn onnistumista tai ep\u00e4onnistumista. Kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan palveluketjun eheys ja toimivuus. Nyt lasten ja nuortenpalvelut ovat jakautuneet monen eri sektorin alle ministeri\u00f6tasolta alkaen ja t\u00e4m\u00e4 aiheuttaa siilojen syntymist\u00e4. Palvelujen siiloutumisen riski on my\u00f6s hyvinvointialueilla. Lasten ja nuorten palvelut tulisi saada saman sateenvarjon alle ja sen mahdollistaisi esimerkiksi el\u00e4m\u00e4nkulkumalli. Integraation tulisi l\u00e4hte\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 – ei organisaatiosta. Toisaalta hyvinvointialueen, kuntien, j\u00e4rjest\u00f6jen saumaton yhdess\u00e4 tekeminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi. Kaikilla tahoilla tulee olla yhteinen tavoite ja selke\u00e4 ty\u00f6njako. Osaoptimointia ei saa synty\u00e4.<\/p>\n
Perinteisen talousajattelun rinnalle on saatava hyvinvointitalous. Hyvinvointitaloudesta korostetaan hyvinvointi-investointeja eli sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rist\u00e4 asioista s\u00e4\u00e4st\u00e4minen aiheuttaa tulevaisuuteen lis\u00e4kuluja. Hyvinvoititalousajattelu tuo mukanaan vaihtoehtoiskustannusten laskemisen. Mit\u00e4 maksaa, jos syrj\u00e4ytymisen ennaltaehk\u00e4isyyn ei panosteta ja toisaalta mit\u00e4 s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n jos nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy onnistuu? Jo kymmenen vuotta sitten Valtion talouden tarkastusvirastossa laskettiin, ett\u00e4 yksi syrj\u00e4ytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljoonaa euroa. Miten yhteiskunnassa on varaa heitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 paljon rahaa hukkaan – puhumattakaan menetetyst\u00e4 tulevaisuuden potentiaalista.<\/p>\n
Vaikuttavien toimien l\u00f6yt\u00e4miseksi tarvitaan tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa. Siksi hyvinvointialueilla on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan l\u00e4\u00e4ketieteen rinnalla kehitett\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa hoitoty\u00f6t\u00e4, sosiaality\u00f6t\u00e4 ja kuntoutusty\u00f6t\u00e4. Tutkimusn\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00f6 voi olla testattujen hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen soveltamista tai tutkivaa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4. Toisaalta tarvitaan yhten\u00e4isi\u00e4 arviointimittareita, joiden avulla on mahdollista seurata toimintojen vaikuttavuutta pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4.<\/p>\n
Haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla (esimerkiksi lastensuojeluasiakkaat, nuoret hoivaajat, oppimisvaikeuksista tai mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t nuoret, p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t) on suurempi riski syrj\u00e4yty\u00e4. Siksi perheiden tukemiseen ja erilaisten riskitekij\u00f6iden tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Tarkastusvaliokunnassa kuultiin nuoria ja heid\u00e4n viestins\u00e4 oli selke\u00e4: Nuoret eiv\u00e4t tied\u00e4 mist\u00e4 saa apua ja toisaalta hakiessaan apua, heit\u00e4 pompotellaan luukulta toiselle, eik\u00e4 kukaan tunnu oikeasti v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n heist\u00e4. Nuoret kaipaavat omaty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, joka koordinoi muiden ammattiryhmien ty\u00f6n nuorta aukottomaksi kokonaisuudeksi. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuulla nuorta itse\u00e4\u00e4n – kohdata h\u00e4net tasavertaisena ihmisen\u00e4, kiireett\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n