Viime viikolla valmistui eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunto asuntopolitiikan kehitt\u00e4misest\u00e4. Yksi valiokunnan esille nostama teema on asuinalueiden ja kaupunkien l\u00e4hi\u00f6iden eriytymiskehitys. L\u00e4hi\u00f6ill\u00e4 on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sill\u00e4 l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 asuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Vaikka asuinalueiden eriytymistilanne on kansainv\u00e4lisesti vertaillen Suomessa viel\u00e4 melko hyv\u00e4, niin useiden l\u00e4hi\u00f6iden sosioekonominen kehitys on ollut ep\u00e4suotuisaa tulo- ja koulutustason heikkenemisen ja ty\u00f6tt\u00f6myyden lis\u00e4\u00e4ntymisen vuoksi.\u00a0Suurimmissa suomalaiskaupungeissa alueellinen eriytyminen alkaa olla jo yleiseurooppalaista tasoa ja ett\u00e4 eriytyminen voi olla jopa voimakkaampaa p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolisissa keskuksissa (mm. Turun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n etninen eriytyminen). Yhteiskunnallisten ja alueellisten erojen (koulutus, tulot, etninen tausta) kasvaessa my\u00f6s koulutus- ja tulotason ylisukupolvinen periytyminen on voimistunut. Erityisen huolestuttavaa on se, ett\u00e4 tutkimusten mukaan lasten ja nuorten alueellinen segregaatio on suurempaa kuin aikuisv\u00e4est\u00f6n, mik\u00e4 korostaa poikkihallinnollisen yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeytt\u00e4.<\/p>\n
Asuinalueiden my\u00f6nteisen kehityksen tueksi ja eriytymisen ennaltaehk\u00e4isemiseksi on parasta aikaa k\u00e4ynniss\u00e4 (v. 2020\u20132022) yli hallinnonalarajojen ulottuva kolmevuotinen l\u00e4hi\u00f6ohjelma, jonka avulla on tarkoitus vahvistaa l\u00e4hi\u00f6iden kokonaisvaltaista kehitt\u00e4mist\u00e4 ja ehk\u00e4ist\u00e4 segregaatiota. T\u00e4m\u00e4 ohjelma tarvitsee ehdottomasti jatkoa. Lis\u00e4ksi kest\u00e4v\u00e4, pitk\u00e4j\u00e4nteinen ja poikkihallinnollinen l\u00e4hi\u00f6iden kehitt\u00e4misty\u00f6 on vakiinnutettava osaksi kuntien toimintaa, mutta osana ja tukena t\u00e4ss\u00e4 tarvitaan edelleen valtion tukea erillisten l\u00e4hi\u00f6ohjelmien muodossa.<\/p>\n
Tarkoituksena on vahvistaa kaupunkien valmiuksia asuinalueiden eriytymiskehitykseen vastaamiseksi sek\u00e4 l\u00e4hi\u00f6iden viihtyisyyden, turvallisuuden ja elinvoiman vahvistamiseksi. Tarkoituksena on my\u00f6s tukea kest\u00e4vien poikkihallinnollisten toimintatapojen vakiinnuttamista valtionhallinnon, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Asuinalueiden eriytymiseen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa puuttumalla segregaation perussyihin, kuten koulutukseen, ty\u00f6llisyyteen ja palveluiden saatavuuteen. \u00a0Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 eduskunnassa viime viikolla hyv\u00e4ksytty\u00e4 lakia, jossa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lis\u00e4ttiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s erityisavustuksesta varhaiskasvatuksen sek\u00e4 esi- ja peruskoulutuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edist\u00e4viin toimenpiteisiin. T\u00e4m\u00e4 ns. tasa-arvoraha kohdennetaan niille kouluille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille, joiden sijaintialueella koulutustaso on heikko ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste sek\u00e4 vieraskielisen v\u00e4est\u00f6n osuus korkea.<\/p>\n
L\u00e4hi\u00f6iden kehitt\u00e4misen yhten\u00e4 ongelmana on tutkimus- ja seurantatiedon puute, mik\u00e4 vaikeuttaa eri asuinalueiden tilanteen ja kehitt\u00e4mistoimien vaikutusten arvioimista ja vertaamista. Eriarvoistumisen ehk\u00e4isyn tueksi tarvitaankin my\u00f6s entist\u00e4 kattavampaa tietopohjaa alueiden tilanteista ja eroista sek\u00e4 niiden taustoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla valmistui eduskunnan tarkastusvaliokunnan lausunto asuntopolitiikan kehitt\u00e4misest\u00e4. Yksi valiokunnan esille nostama teema on asuinalueiden ja kaupunkien l\u00e4hi\u00f6iden eriytymiskehitys. L\u00e4hi\u00f6ill\u00e4 on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sill\u00e4 l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 asuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Vaikka asuinalueiden eriytymistilanne on kansainv\u00e4lisesti vertaillen Suomessa viel\u00e4 melko hyv\u00e4, niin useiden l\u00e4hi\u00f6iden sosioekonominen kehitys on ollut ep\u00e4suotuisaa tulo- ja koulutustason heikkenemisen ja ty\u00f6tt\u00f6myyden<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-3017","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3017","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3017"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3017\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3018,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3017\/revisions\/3018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3017"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3017"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3017"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}