Kansainv\u00e4lisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan nuoret hoivaajat (Young carers) ovat lapsia tai alle 18\u2013vuotiaita nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat toista perheenj\u00e4sent\u00e4. Nuoret hoivaajat suorittavat usein s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 hoivateht\u00e4vi\u00e4 ja ottavat vastuuta aikuisten lailla.<\/p>\n
Hoivaa tarvitseva henkil\u00f6 on usein lapsen vanhempi, mutta voi olla my\u00f6s sisarus, isovanhempi tai muu sukulainen, jolla on jokin vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma tai jokin muu vaiva, jonka hoitamiseen tarvitaan hoivaa, tukea ja valvontaa.<\/p>\n
Kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan 2\u20138 % l\u00e4nsimaisista nuorista hoivaa l\u00e4heist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n fyysisen tai psyykkisen sairauden, p\u00e4ihdeongelman tai muun terveyteen liittyv\u00e4n haasteen vuoksi. Hoivatilanteen on todettu olevan yhteydess\u00e4 nuorten hoivaajien koulutukseen, terveyteen, hyvinvointiin sek\u00e4 sosiaalisiin- ja ty\u00f6llistymismahdollisuuksiin.<\/p>\n
Lapsuudessa koetulla hoivatilanteella voi my\u00f6s olla vaikutuksia, jotka tulevat esiin vasta my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nuoria hoivaajia yhdist\u00e4v\u00e4 kokemus on tunne n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja siit\u00e4, ettei heid\u00e4n mielipidett\u00e4\u00e4n ja ajatuksiaan ole heid\u00e4n erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u00e4n kysytty.<\/p>\n
Suomessa nuoriin hoivaajiin liittyv\u00e4 tutkimus on vasta k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi Eva Granholmin vuonna 2021 tekem\u00e4ss\u00e4 pro gradussa havaittiin, ett\u00e4 nuorilla hoivaajilla oli vaikeuksia tasapainoilla oman el\u00e4m\u00e4n ja hoivavastuiden v\u00e4lill\u00e4. Sosiaalisten suhteiden yll\u00e4pito koettiin vaikeaksi hoivan vuoksi.<\/p>\n
THL:n Kouluterveyskyselyss\u00e4 vuodelta 2019 kysyttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lasten ja nuorten perheiss\u00e4\u00e4n antamasta hoivasta. Kyselyaineiston mukaan viikoittain tai p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4heist\u00e4\u00e4n hoivaavia nuoria oli vastanneista noin kuusi prosenttia.\u00a0 Hoivavastuussa olevia tytt\u00f6j\u00e4 oli hieman poikia enemm\u00e4n ja tyt\u00f6t my\u00f6s kokivat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n erilaisia haasteita poikia useammin.<\/p>\n
<\/p>\n
Hoivavastuulla on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteys nuoren hyvinvointiin<\/strong><\/p>\n Hoivatilanteessa el\u00e4vill\u00e4 nuorilla on usein muita nuoria v\u00e4hemm\u00e4n harrastuksia. Heill\u00e4 on enemm\u00e4n mielenterveyden ja koulunk\u00e4ynnin haasteita, yksin\u00e4isyyden kokemuksia ja kiusatuksi tulemista, heikompi koettu terveydentila ja el\u00e4m\u00e4ntyytyv\u00e4isyys. Nuorten hoivaroolilla on yhteys perheen taloudellisiin haasteisiin. Nuoret hoivaajat my\u00f6s kokevat muita useammin, etteiv\u00e4t he ole saaneet tarvitsemaansa tukea kouluterveydenhuollosta.<\/p>\n Kouluterveyskysely paljasti my\u00f6s sen, ett\u00e4 nuorten hoivaajien tunnistamisessa ja tukemisessa on puutteita koulussa ja oppilashuollossa. Sama koskee my\u00f6s koko perheen tilanteen huomioimista ja hoivaa tarvitsevan perheenj\u00e4senen palvelujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Tiina Sihto ja Kirsi Hokkila avaavat nuoret hoivaajat-problematiikkaa Yhteiskuntapolitiikka-lehdess\u00e4 2021 ilmestyneess\u00e4 artikkelissaan Nuoret hoivaajat -n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi seuraavasti:<\/p>\n Omaistaan hoivaavien ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 nuoret hoivaajat ja nuoret aikuiset hoivaajat asettuvat erityisen haavoittuvaan asemaan. Erityinen haavoittuvuus on sidoksissa riippuvuussuhteesta hoidettavaan.<\/p>\n Useimmiten syyst\u00e4 tai toisesta perheenj\u00e4senist\u00e4\u00e4n huolehtivat lapset ja nuoret hoivaavat, koska heill\u00e4 ei ole muuta vaihtoehtoa. Hoivavastuu rakentaakin lapselle ja nuorelle eriarvoista asetelmaa suhteessa muihin samanik\u00e4isiin; nuorten hoivaajien el\u00e4m\u00e4 kuormittuu ja monet normaaliin lapsuuteen ja nuoruuteen liittyv\u00e4t mahdollisuudet ovat rajallisemmat.<\/p>\n Alaik\u00e4isill\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n sidottu, vaikkakin rajallinen, toimijuus. Erityisesti hoivavastuuseen liittyen nuorten on aikuisia hankalampi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja sanoittaa tuen tarpeitaan sek\u00e4 ajaa omaa asiaansa. Nuoret tarvitsevat tukea oman tilanteen hahmottamisessa. Oma rooli perheess\u00e4 hoivaajana ja vastuunkantajana on saattanut muodostua pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 v\u00e4hitellen niin luonnolliseksi, ett\u00e4 se on v\u00e4\u00e4ristynyt suhteessa lapsen oikeuksiin ja muita alaik\u00e4isi\u00e4 suojaaviin lakeihin ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin.<\/p>\n Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuoren hoivaajan kokemuksia arvioi ammattilainen. Nuorten hoivaajien kuulluksi tulemista ja p\u00e4\u00e4sy\u00e4 palveluihin sek\u00e4 tuen tarpeen arviointiin rajoittaa kuitenkin nuorten hoivaajien n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys yhten\u00e4isen\u00e4, tuen tarpeessa olevana ryhm\u00e4n\u00e4. T\u00e4ten jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n keskustelua nuorista hoivaajista voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 se tekee ilmi\u00f6t\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi esimerkiksi lasten ja nuorten parissa ty\u00f6skenteleville sosiaali- ja terveys- sek\u00e4 opetusalan ammattilaisille.<\/p>\n <\/p>\n ALISA \u2013 toiminnassa kuullaan sek\u00e4 nuorta ett\u00e4 h\u00e4nen perhett\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n ALISA-toiminta tarjoaa tukea pohjoiskarjalaisille perheille sek\u00e4 lapsille ja nuorille, kun perhett\u00e4 on kohdannut vanhemman vakava fyysinen tai psyykkinen sairaus, vammautuminen tai muu terveydentilaan liittyv\u00e4 haaste.\u00a0 ALISA-toiminta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tukitapaamisia lapsille, nuorille ja vanhemmille erikseen sek\u00e4 vapaamuotoisia viikonloppuleirej\u00e4 koko perheelle.<\/p>\n Lis\u00e4ksi ALISA j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lasten p\u00e4ivi\u00e4, nuorten p\u00e4ivi\u00e4, perheen p\u00e4ivi\u00e4 sek\u00e4 leirej\u00e4 molemmille kohderyhmille. Kaikki toiminta on osallistujille maksutonta. ALISA-toiminta on saanut alkunsa vuonna 2018 alun perin ALISA-projektina, jossa on aloitettu kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 mainittua kohderyhm\u00e4toimintaa perheille, joissa vanhempi sairastaa sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden lasten ja nuorten huomioimista yhteisty\u00f6ss\u00e4 eri palveluiden kanssa. Vuodesta 2022 alkaen ALISA-projekti sai pysyv\u00e4n rahoituksen ja muuttui n\u00e4in ollen ALISA-toiminnaksi. ALISA-toimintaa rahoittaa STEA.<\/p>\n ALISA on vuosien varrella kohdannut satoja perheit\u00e4 Pohjois-Karjalan alueella. ALISA:n ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tukeneet, ohjanneet sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4neet monenlaista virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa niin lapsille, nuorille kuin heid\u00e4n perheilleen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ALISA on tuonut n\u00e4iden lasten, nuorten ja vanhempien \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuluviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. ALISA on kohderyhm\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4ksi tuottanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kaluja ja opintomateriaalia ammattilaisille sek\u00e4 kouluttanut ammattilaisia tunnistamaan ja kohtaamaan nuoria hoivaajia.<\/p>\n Toiminnan aikana on tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 sek\u00e4 sairastuneet vanhemmat ett\u00e4 heid\u00e4n lapsensa kokevat j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ilman tukea muuttuneessa perhetilanteessa. Vanhemmat eiv\u00e4t tied\u00e4 mist\u00e4 he voisivat saada tukea oman sairauden kautta muuttuneen vanhemmuuden pohtimiseen tai ihan arjen haasteisiin. Vanhemmat kaipaavat tukea oman tilanteen hahmottamiseen, tietoa siit\u00e4 miten tukea omia lapsia parhaalla mahdollisella tavalla sek\u00e4 apua arkeen. T\u00e4llaista apua ei ole perheille helposti saatavilla.<\/p>\n Toisaalta lapset kokevat olevansa tilanteessa t\u00e4ysin yksin. Kaikki ALISA:n toiminnassa mukana olleet nuoret ovat ajatelleet olevansa ainoita, joilla on perheess\u00e4 sairautta. Kun vanhempi on vakavasti sairas, on lapsille tyypillist\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 omat hankalat tunteet ja n\u00e4in j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman tukea. ALISA:ssa on kehitetty lapsille ja nuorille yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4muotoista tukea. N\u00e4iden tukimuotojen kautta nuorilla on ollut mahdollisuus saada perheen ulkopuolinen paikka ja ihminen, jolle puhua tilanteen tuottamista tunteista ja oppia my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa tilannetta ja roolia siin\u00e4. Nuoret ovat kokeneet toiminnan heng\u00e4hdystaukona arjesta, jossa keski\u00f6ss\u00e4 on vanhemman sairaus, mutta my\u00f6s saaneet toiminnasta ty\u00f6kaluja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vanhemmille toiminnassa on j\u00e4rjestetty yksil\u00f6tukea ja vertaisryhmi\u00e4. N\u00e4iden kautta vanhemmat ovat saaneet tietoa, pohdintatukea ja uusia ajatuksia muuttuneeseen vanhemmuuteen. Monille vanhemmille on ollut helpotus n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 on olemassa muitakin perheit\u00e4, joissa pohditaan samoja teemoja. T\u00e4m\u00e4 on helpottanut monien vanhempien kokemaa syyllisyytt\u00e4 omasta sairastumisestaan. Kaikessa toiminnassa pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan ja rakentamaan perheen sis\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta ja keskustelua jokaisen perheenj\u00e4senen kokemuksesta muuttuneessa tilanteessa.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ALISA-toiminnassa on keskeist\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 lasten varhaista huomioimista aikuispalveluissa. Kehitt\u00e4misty\u00f6 l\u00e4hti liikkeelle Siun soten Sy\u00f6p\u00e4keskuksen ja Palliatiivisen keskuksen aloitteesta. N\u00e4iss\u00e4 palveluissa oli havaittu, ett\u00e4 perheit\u00e4 tulisi tukea kokonaisvaltaisemmin vanhemman sairastuttua ja t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tulisi tehd\u00e4 mahdollisimman varhain, jotta tuki toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.<\/p>\n Ty\u00f6h\u00f6n tuli mukaan asiantuntijoita lapsiperhepalveluista, kouluterveydenhuollosta ja Itsen\u00e4isen Suomen lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6 ITLA:sta. N\u00e4iden ja muiden asiantuntijoiden kanssa kehitettiin malli, jossa lapset huomioidaan aikuispalveluissa jo vanhemman saadessa diagnoosin. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 pilotoitiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti Sy\u00f6p\u00e4keskuksella ja mallia tullaan levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muille Siun soten osastoille. T\u00e4m\u00e4 malli tukee systemaattisesti vanhempia tarkastelemaan muuttunutta perhetilannetta lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Paljon on yhteisty\u00f6ll\u00e4 saatu aikaan. Viel\u00e4 on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Nuorille hoivaajille on t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan tukea, jossa heid\u00e4t tunnistetaan ja saatetaan tuen piiriin, vaikka vanhempi ei tuen tarvetta pystyisik\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tarvitsemme siis viel\u00e4 paljon osaamista eri palveluihin nuorten hoivaajien tunnistamiseksi ja heid\u00e4n tukemisen erityispiirteiden hahmottamiseksi.<\/p>\n Nuorilla hoivaajilla on oikeus tulla n\u00e4hdyiksi, kuulluiksi ja tuetuiksi!<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n ALISA-toiminnan ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 19.5.2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kansainv\u00e4lisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan nuoret hoivaajat (Young carers) ovat lapsia tai alle 18\u2013vuotiaita nuoria, jotka hoitavat, avustavat tai tukevat toista perheenj\u00e4sent\u00e4. Nuoret hoivaajat suorittavat usein s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 hoivateht\u00e4vi\u00e4 ja ottavat vastuuta aikuisten lailla. Hoivaa tarvitseva henkil\u00f6 on usein lapsen vanhempi, mutta voi olla my\u00f6s sisarus, isovanhempi tai muu sukulainen, jolla on jokin vamma, krooninen sairaus, mielenterveysongelma<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2971","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2971"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2975,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2971\/revisions\/2975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}