Suomi on ratifioinut 10.6.2016 YK:n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkil\u00f6ille t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden ihmisarvon kunnioittamista.<\/p>\n
Sopimus velvoittaa my\u00f6s huomioimaan vammaisten henkil\u00f6iden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Lis\u00e4ksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen t\u00e4rkeytt\u00e4, stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamisen merkityst\u00e4 ja yleist\u00e4 tietoisuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 vammaisten aseman edist\u00e4miseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi.<\/p>\n
Vammaiset ovat maailman suurin ja syrjityin ihmisryhm\u00e4. Arviolta 15 % maailman ihmisist\u00e4 on tavalla tai toisella vammaisia. Vammaisten ihmisten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja palveluiden saaminen eiv\u00e4t ole viel\u00e4 t\u00e4ysin toteutuneet Suomessakaan.<\/p>\n
Ongelmat ja haasteet tulivat esille esimerkiksi pari viikkoa sitten ilmestyneess\u00e4 uusimmassa yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa. Viimeisen nelj\u00e4n vuoden aikana yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu yhteytt\u00e4 eniten vammaisuuteen ja alkuper\u00e4\u00e4n perustuvaan syrjint\u00e4\u00e4n liittyen.<\/p>\n
<\/p>\n
Vammaisten ty\u00f6llisyyden tukemisessa viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 <\/strong><\/p>\n Vammaisten syrjint\u00e4\u00e4n liittyen, kertomuksessa todetaan, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on yksi keskeinen el\u00e4m\u00e4nalue, jolla vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu. Esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on kehitetty vammattoman henkil\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdista ja vammaisuus rinnastetaan usein virheellisesti ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen, osaty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen tai sairauteen. Vammaisten henkil\u00f6iden ajatellaan usein olevan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaita \u2013 eik\u00e4 esimerkiksi TE-toimistojen asiakkaita.<\/p>\n Vammaisia ihmisi\u00e4 on Suomessa ohjattu ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle jo suoraan peruskoulusta ilman, ett\u00e4 heid\u00e4n ty\u00f6kyky\u00e4\u00e4n olisi varsinaisesti arvioitu. Suomessa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ty\u00f6kykyisi\u00e4 vammaisia ihmisi\u00e4, jotka ovat tahtomattaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella.<\/p>\n Heid\u00e4n joukossaan on ammattiin valmistuneita osaajia, korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja motivoituneita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 monenlaisiin teht\u00e4viin. Yhteiskunnalla ei todellakaan ole varaa jatkaa t\u00e4llaisia syrjivi\u00e4 toimintatapoja.<\/p>\n <\/p>\n Vammaispalvelut mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen<\/strong><\/p>\n Jotta vammaisten osallisuus yhteiskuntaan voisi toteutua tarvitaan toimivia vammaispalveluita. kuten esimerkiksi kuljetuspalveluita ja henkil\u00f6kohtaisen tuen palveluita. Vammaispalveluissa ei ole kyse ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 lis\u00e4palvelusta, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.<\/p>\n Palveluissa on aina l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle yksil\u00f6n tarpeista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s positiivista erityiskohtelua eli on pystytt\u00e4v\u00e4 luopumaan \u201dkaikille kaikkea saman verran ja samalla tavalla\u201d – toimintamallista. Positiivista erityiskohtelusta on s\u00e4\u00e4detty\u00a0yhdenvertaisuuslaissa.<\/p>\n Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on, ett\u00e4 kaikilla olisi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollisuus yhdenvertaisiin oikeuksiin. Toisin sanoen positiivinen erityiskohtelu on usein yhdenvertaisuuden edellytys.<\/p>\n <\/p>\n Hyvinvointialueet: uhka vai mahdollisuus yhdenvertaisuudelle?<\/strong><\/p>\n Laki hyvinvointialueista edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvinvointialueilla on oltava vammaisneuvosto, joka tekee yhteisty\u00f6t\u00e4 kuntien vammaisneuvostojen kanssa. Neuvostossa tulee olla riitt\u00e4v\u00e4sti edustettuna eri vamma- ja sairausryhm\u00e4t sek\u00e4 heid\u00e4n omaisiaan ja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Lain mukaan vammaisneuvoston teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4n kuuluu toimintoja, joilla on merkityst\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden elinolosuhteiden ja heid\u00e4n tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Neuvostolle tulee antaa riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa esimerkiksi ajankohtaisista hankkeista ja varata vaikuttamismahdollisuus p\u00e4\u00e4t\u00f6sten valmistelussa. Neuvostojen rooliin kuuluu esimerkiksi aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen sek\u00e4 osallistuminen alueellisen hyvinvointikertomuksen laadintaan.<\/p>\n Itse ajattelen, ett\u00e4 vammaisneuvostoilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli sen varmistamisessa, ett\u00e4 vammaisten oikeuksien sopimusta noudatetaan ja vammaiset ja ei-vammaiset henkil\u00f6t asetetaan samalle viivalle. Jokaisella kansalaisella t\u00e4ytyy olla yhdenvertaiset oikeudet olla osallisena yhteiskunnassa. Vammaisneuvoston t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 YK:n vammaisoikeuksien sopimus on kaikkien toimijoiden tiedossa ja se my\u00f6s ohjaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n Lis\u00e4ksi vammaisneuvoston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa vammaisvaikutusten arvioinnin toteutuminen osana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Vammaisvaikutusten arviointien tavoitteena on varmistaa vammaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Suosittelen my\u00f6s vammaisasiahenkil\u00f6n viran perustamista hyvinvointialueille, sill\u00e4 nykyiset potilas- ja sosiaaliasiamiehen virat eiv\u00e4t pysty useinkaan riitt\u00e4v\u00e4sti paneutumaan vammaisten henkil\u00f6iden erityistilanteisiin.<\/p>\n Vammaisneuvostojen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s varmistaa, ett\u00e4 palvelut ovat esteett\u00f6mi\u00e4 ja saavutettavia. Tarvitaan my\u00f6s asenteiden esteett\u00f6myytt\u00e4 eli avointa suhtautumista toisiimme – vammoista tai muista ominaisuuksista riippumatta.<\/p>\n Mielest\u00e4ni olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vammaisneuvoston edustaja olisi puhe- ja l\u00e4sn\u00e4olo-oikeudella kaikissa lautakunnissa varmistamassa yhdenvertaisuuden, esteett\u00f6myyden ja saavutettavuuden toteutumista.<\/p>\n Kysymys yhdenvertaisuudesta ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vammaispalveluihin liittyv\u00e4 asia. Sen pit\u00e4isi olla mukana kaikessa toiminnassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Eduskunnan Vammaisasian yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 28.4.2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomi on ratifioinut 10.6.2016 YK:n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkil\u00f6ille t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden ihmisarvon kunnioittamista. Sopimus velvoittaa my\u00f6s huomioimaan vammaisten henkil\u00f6iden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Lis\u00e4ksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen t\u00e4rkeytt\u00e4, stereotypioiden ja ennakkoluulojen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2947","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2947","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2947"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2947\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2948,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2947\/revisions\/2948"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2947"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2947"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2947"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}