Viime viikolla ilmestyneess\u00e4 Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutus lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sek\u00e4 koulutuksen resurssien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys.<\/p>\n
Koronapandemia on entist\u00e4kin voimakkaammin korostanut tarvetta laadukkaille ja riitt\u00e4ville koulutusresursseille. Koko ajan kasvava tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 osoittaa jo varsin vakuuttavasti, ett\u00e4 sek\u00e4 pandemialla ett\u00e4 koulujen sulkemisilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 negatiivinen vaikutus lasten oppimistuloksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin.<\/p>\n
Koronapandemian haitat ovat tutkimuksen perusteella kohdistuneet erityisesti haastavammasta taustasta tuleviin lapsiin, mik\u00e4 on kasvattanut eriarvoisuutta. Pandemian vahinkojen korjaaminen voikin vaatia edelleen merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4panostuksia varhaiskasvatukseen ja opetukseen, vaikka t\u00e4m\u00e4 hallitus onkin tehnyt useita parannuksia koulutussektorilla ja my\u00f6s sen resursseissa. Koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi tarvitaan lis\u00e4tuen kohdentamista eniten tarvitseville eli niin sanottua my\u00f6nteist\u00e4 erityiskohtelua.<\/p>\n
Vaikka rajoitustoimenpiteet kohdistuivat koko lapsiv\u00e4est\u00f6\u00f6n, niiden kielteiset seuraukset olivat joidenkin lapsiryhmien kohdalla vakavampia. Kev\u00e4\u00e4st\u00e4 2020 asti kasvatusalan ammattilaiset viestittiv\u00e4t opetuksesta j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4vist\u00e4 tai kokonaan pois putoavista lapsista, poliisit lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 kotih\u00e4lytyksist\u00e4, lastensuojelun sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t uupuvista perheist\u00e4 ja terveydenhuollon ammattilaiset v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neist\u00e4 neuvola- ja kouluterveydenhuollon k\u00e4ynneist\u00e4. Harrastustoiminnassa koettiin my\u00f6s osallistujakato.<\/p>\n
Perheiss\u00e4, joissa vanhemmat eiv\u00e4t pystyneet tukemaan et\u00e4opetuksessa, lapset j\u00e4iv\u00e4t opetuksen erityisj\u00e4rjestelyiss\u00e4 eriarvoiseen asemaan. L\u00e4hisuhdev\u00e4kivalta ja lapsiin kohdistunut v\u00e4kivalta lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t niin poliisien tilastoissa kuin kouluterveyskyselyss\u00e4. Erityist\u00e4 tukea tarvitsevien lasten perheet kokivat palvelujen alasajon erityisen raskaana. Voikin perustellusti todeta, ett\u00e4 pandemia syvensi lasten v\u00e4list\u00e4 eriarvoisuutta eik\u00e4 yhteiskunta pystynyt t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa viitataan my\u00f6s lapsistrategiaan, jonka visiona on Kaikkien lasten Suomi. Visio on hyv\u00e4, sill\u00e4 kaikilla lapsilla tulee olla yht\u00e4l\u00e4iset mahdollisuudet olla lapsia ja oppia. Lasten yhdenvertaisuuden toteutuminen on aikuisten toiminnan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tulosta, mik\u00e4 korostuu etenkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten kohdalla.<\/p>\n
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ryhm\u00e4 on laaja ja moninainen. Haavoittuvuus voi liitty\u00e4 pitk\u00e4kestoiseen rakenteelliseen syrjint\u00e4\u00e4n esimerkiksi vamman, sairauden tai ihonv\u00e4rin johdosta. Se voi toisaalta olla tilannekohtaista, jos lapsi on esimerkiksi lastensuojelun asiakkaana tai h\u00e4n on rikoksen uhrina, rikoksesta ep\u00e4iltyn\u00e4 tai syytettyn\u00e4. My\u00f6s niin sanotut nuoret hoivaajat, eli lapset ja nuoret, jotka\u00a0kantavat vastuuta l\u00e4heisest\u00e4 aikuisesta, kuuluvat usein t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n. Onkin olennaista, ett\u00e4 kaikessa lapsia koskevassa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja toiminnassa huomioidaan herk\u00e4sti ja tilannekohtaisesti lapsen tosiasialliset olosuhteet.<\/p>\n
Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riit\u00e4, ett\u00e4 valtaosalla lapsista menee hyvin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ne lapset, jotka ovat syyst\u00e4 tai toisesta muita haavoittuvammassa asemassa, eiv\u00e4t aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua. Lapsille tarkoitetut palvelut eiv\u00e4t aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla, ja palvelujen saavuttaminen voi tosiasiassa edellytt\u00e4\u00e4 voimavaroja, joita kaikilla lapsilla tai perheill\u00e4 ei ole. T\u00e4m\u00e4 on korostunut nyt korona-aikana. Monet lapset kohtaavat my\u00f6s syrjivi\u00e4 rakenteita tai joustamattomia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 juuri niiss\u00e4 tilanteissa, joissa he eniten tarvitsisivat tukea tai apua.<\/p>\n
Lapsen olosuhteissa voi olla yht\u00e4 aikaa monia eri seikkoja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t eri tavoin h\u00e4nen asemansa haavoittuvuutta. T\u00e4m\u00e4 haastaa viranomaisia ja muita toimijoita herkk\u00e4\u00e4n lapsen edun punnintaan, moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja palvelujen saavutettavuuden lis\u00e4\u00e4miseen. Samalla on varmistettava, ett\u00e4 lapsi kohdataan ja huomioidaan kaikessa toiminnassa osallisena, eik\u00e4 vain olosuhteiden uhrina.<\/p>\n
Yksi haavoittuvassa asemassa olevien lasten ryhm\u00e4 ovat vammaiset lapset. Vaikka vammaispolitiikassa on otettu monia edistysaskeleita viime vuosina, vammaisten lasten yhdenvertaisuus j\u00e4\u00e4 edelleen Suomessa monin paikoin toteutumatta.<\/p>\n
Lapset itse ilmaisevat painokkaasti halunsa olla osa yhteiskuntaa ja el\u00e4\u00e4 tavallista lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 muiden lasten kanssa. Monia keinoja n\u00e4iden lasten aseman parantamiseksi on jo olemassa, mutta ne vaativat rakenteellisia muutoksia, asenteiden p\u00e4ivityst\u00e4 ja erityisesti lasten omien n\u00e4kemysten huomioimista kaikessa toiminnassa.<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 17.2.2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla ilmestyneess\u00e4 Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutus lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sek\u00e4 koulutuksen resurssien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Koronapandemia on entist\u00e4kin voimakkaammin korostanut tarvetta laadukkaille ja riitt\u00e4ville koulutusresursseille. Koko ajan kasvava tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 osoittaa jo varsin vakuuttavasti, ett\u00e4 sek\u00e4 pandemialla ett\u00e4 koulujen sulkemisilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 negatiivinen vaikutus lasten oppimistuloksiin, kehitykseen ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2882","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2882","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2882"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2883,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2882\/revisions\/2883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2882"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2882"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2882"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}