Nuoriksi hoivaajiksi\u00a0kutsutaan\u00a0lapsia ja nuoria, jotka\u00a0kantavat vastuuta l\u00e4heisest\u00e4 aikuisesta.\u00a0Hoitoa saava henkil\u00f6 on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.<\/p>\n
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa el\u00e4vi\u00e4 nuoria oli koko maassa noin 15% vastaajista, arviolta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin 23\u202f000. M\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla ja todenn\u00e4k\u00f6isesti onkin t\u00e4t\u00e4kin suurempi, sill\u00e4 moni lapsi tai nuori ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osaa itse hahmottaa esimerkiksi perheen sis\u00e4ist\u00e4 tilannetta.<\/p>\n
Kyselyss\u00e4 tuli my\u00f6s esille se, etteiv\u00e4t nuoret hoivaavat kokeneet saavansa kouluterveydenhuollosta apua tilanteeseensa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vanhempaa hoitava taho hyvin harvoin huomioi perheen lapsia ja heid\u00e4n apunsa ja tuen tarvettaan.<\/p>\n
Hoivavastuu aiheuttaa monenlaisia kielteisi\u00e4 seurauksia lapselle ja nuorelle. Se voi vaikuttaa kielteisesti koulunk\u00e4yntiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Erityisen huolestuttavaa on se, ett\u00e4 masennus, ahdistus, uupumus, yksin\u00e4isyys ja koulukiusattuna oleminen sek\u00e4 luvattomat poissaolot ovat nuorilla hoivaajiin tavallisempia kuin muilla.<\/p>\n
<\/p>\n
Ent\u00e4 jos vanhemmalla on muistisairaus<\/strong><\/p>\n Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli 7000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 muistisairasta henkil\u00f6\u00e4. Monella heist\u00e4 on my\u00f6s alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia ja nuoria. Karelia-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulutusohjelmassa opiskelleet Juho-Matti Tukio ja Tatu Hakkarainen haastattelivat osana syvent\u00e4v\u00e4\u00e4 harjoitteluaan Pohjois-Karjalan Muistiyhdistyksess\u00e4 nuoria, joiden toisella vanhemmista on diagnosoitu muistisairaus.<\/p>\n Haastatteluissa tuli esille samanlaisia asioita kuin\u00a0vuonna 2020 Lapin ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 (Anttila & Kaikkonen); Vaikka\u00a0muistisairauksien kirjo on laaja ja itse sairauden eteneminen yksil\u00f6kohtaista, muistisairaudesta tulee koko perheen sairaus. Erityisesti nuorelle henkil\u00f6lle vanhemman muistisairaus voi tuoda mukanaan roolimuutoksia kotona, vuorovaikutuksen muutoksia nuoren ja vanhemman v\u00e4lill\u00e4, huolta vanhemman p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja muita tunnekokemuksia, joihin ei saa samanlaista tukea vanhemmaltaan, kuin aikaisemmin ennen muistisairautta.<\/p>\n Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huomioi nuorten tarpeita. Joskus vanhemmat my\u00f6s ajattelevat suojelevansa lasta, kun asiasta ei puhuta. T\u00e4m\u00e4 tekee kuitenkin lapselle ja nuorelle tilanteen viel\u00e4 vaikeammaksi, koska he aistivat, ett\u00e4 jotain on vialla.<\/p>\n Juho-Matti Tukion ja Tatu Hakkaraisen haastattelemat nuoret kertoivat, ett\u00e4 vanhemman omituinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja pikkuasioiden unohtelu tulee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, kun tulee tieto siit\u00e4, mist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6s johtuu. Nuoret kokevatkin t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 on olemassa joku taho tai tietokanava, josta saa luotettavaa tietoa vanhemman sairaudesta ja sairauden etenemisest\u00e4. J\u00e4lkik\u00e4teen tapahtumia tarkastellessa todetaan my\u00f6s, ett\u00e4 \u201dolisipa joku v\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt rautalangasta mit\u00e4 \u00e4idin tauti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa\u201d. Ymm\u00e4rryksen my\u00f6t\u00e4 esiin nousevat voimakkaatkin tunteet. Toisella kenties suru, toisella vaikeudet tulla toimeen \u201duuden\u201d vanhemman kanssa. Aikaisemmat kokemukset esimerkiksi isovanhemman muistisairauden kautta\u00a0voivat auttaa huomattavasti kohtaamaan muistisairauden my\u00f6t\u00e4 muuttuneen\u00a0arjen.\u00a0Kukin perheess\u00e4 k\u00e4sittelee diagnoosia omalla tavallaan.<\/p>\n Sek\u00e4 muistisairaat, ett\u00e4 nuoret hoivaajat ovat kokeneet, ett\u00e4 huumori ja asiasta vitsailu auttavat joskus sairauden k\u00e4sittelyss\u00e4: \u201dOn se muuten kiva n\u00e4in muistisairaana, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 voi kokea jotain uutta\u201d. El\u00e4m\u00e4 kuitenkin jatkuu ja alkushokin j\u00e4lkeen arkeen palataan hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 muutokset osaksi perheen todellisuutta.<\/p>\n <\/p>\n Perheen hyvinvointi on muistisairautta sairastavan henkil\u00f6n etu<\/strong><\/p>\n Huoli vanhemmasta ja itsekkyyden kokemukset voivat nousta pintaan, kun keskittyy omaan hyvinvointiin, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 omasta jaksamisesta huolehtiminen auttaa sek\u00e4 nuorta ett\u00e4 muistisairasta vanhempaa: kun p\u00e4\u00e4see v\u00e4lill\u00e4 tuulettumaan ja \u201dlataamaan akkuja\u201d, jaksaa kotona olla paremmin toisen tukena. Omien voimavarojen tunnistaminen tukee arjessa jaksamista merkitt\u00e4v\u00e4sti ja auttaa hahmottamaan arjen \u201dhallintakikkoja\u201d.<\/p>\n Nuorten osalla erityisesti harrastukset ja yst\u00e4vien kanssa vietetty aika nousevat esille mielekk\u00e4in\u00e4 ajanvieton muotoina. Nuoren tulee saada viett\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Perheen kesken vietetty aika nousee my\u00f6s esiin, koska nuoret kokevat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 viett\u00e4\u00e4 aikaa ja ker\u00e4t\u00e4 kokemuksia vanhemman kanssa niin kauan kuin muistisairauden eteneminen sen viel\u00e4 mahdollistaa.<\/p>\n <\/p>\n Vertaistukea kaivataan<\/strong><\/p>\n Vertaistuki on samankaltaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa olevien henkil\u00f6iden vastavuoroista ja omaehtoista toistensa tukemista, jonka my\u00f6t\u00e4 keskin\u00e4inen ymm\u00e4rrys voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Se auttaa erityisesti yksin\u00e4isyyden, ahdistuneisuuden ja pelon kokemuksiin, kun omien kokemusten jakaminen ja toisten kuuleminen mahdollistuu kunnioittavassa ilmapiiriss\u00e4. (Mielenterveystalo.fi 2021)<\/p>\n Erityisesti siin\u00e4 vaiheessa, kun vanhempi oli saanut diagnoosin, nuoret ovat toivoneet mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulemaan muiden kokemuksia omaisen muistisairaudesta. Olenko ollut normaali, kun olen reagoinut n\u00e4in? Ovatko muut kokeneet samanlaisia ajatuksia perheenj\u00e4senen sairaudesta?<\/p>\n Kokemusten sanoittaminen ja pohtiminen muiden samassa asemassa olleiden henkil\u00f6iden kanssa koettiin\u00a0yleens\u00e4\u00a0helpottavan asian k\u00e4sittely\u00e4. Jotkut nuoret kokivat, ettei kavereiden\u00a0kanssa vanhemman sairaudesta haluta mielell\u00e4\u00e4n puhua, joidenkin hyvien yst\u00e4vien kanssa asiasta tulee mainittua, ett\u00e4 he ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t nuoren asemaa.<\/p>\n <\/p>\n Muuttuvat vuorovaikutussuhteet<\/strong><\/p>\n Vanhemman muistisairauden diagnoosi vaikuttaa perheen sis\u00e4isiin vuorovaikutussuhteisiin ja tuo nuorelle lis\u00e4\u00e4ntyneen vastuun my\u00f6t\u00e4 roolimuutoksia. Isot muutokset omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kuten esimerkiksi muuttaminen toiselle paikkakunnalle opintojen per\u00e4ss\u00e4, ei poista huolta vanhemman p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n Taudinkuvan ja -kulun ymm\u00e4rt\u00e4minen, omasta jaksamisesta huolehtiminen ja eri tuen muodot seuraavat mukana ja auttavat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n palapelin osia kasassa.\u00a0Muistisairaan positiivinen suhtautuminen\u00a0tautiinsa\u00a0auttaa nuorta\u00a0jaksamaan\u00a0ja\u00a0keskittym\u00e4\u00e4n oman\u00a0el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rakentamiseen.<\/p>\n <\/p>\n Nuorten hoivaajien tilanne n\u00e4kyv\u00e4ksi<\/strong><\/p>\n Omaishoitajaliiton vuonna 2016 k\u00e4ynnistyneen Jangsterit \u2013 nuoret hoivaajat meill\u00e4 ja muualla -hankkeen\u00a0tavoitteena on kansainv\u00e4listen kokemusten ja yhteisty\u00f6n pohjalta tunnistaa ja tavoittaa perheess\u00e4\u00e4n hoivatilanteessa olevia alle 18-vuotiaita.<\/p>\n Joensuun seudun Omaishoitajilla on k\u00e4ynniss\u00e4 Alisa-hanke, jonka tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4, joiden avulla voidaan tukea perhett\u00e4, jota on kohdannut vakava sairaus, vammautuminen tai muu terveydellinen ongelma. Hankkeen aikana on kehitetty hyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja nuorten hoivaajien tunnistamiseen sek\u00e4 heid\u00e4n tukemiseensa ja auttamiseensa.\u00a0Nuorelle ja lapselle on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n ole ainoa, joka on samassa tilanteessa ja ett\u00e4 h\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 yksin vaativassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessaan.<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa perheiden tilanne kokonaisuutena ja tukea samanaikaisesti niin perheiden jaksamista kuin my\u00f6s n\u00e4iden nuorten mahdollisuutta omaan kasvuun ja itsen\u00e4istymiseen.<\/p>\n Nyt kuntavaalien alla ehdokkaiden olisi hyv\u00e4 ottaa selv\u00e4\u00e4, millaisia tukitoimia nuorille hoivaajille on omassa kunnassa tarjolla. Asiaa voi kysy\u00e4 esimerkiksi Omaishoitajaliiton paikallisyhdistykselt\u00e4. \u00a0Omaishoitajaliiton kuntavaaliteema on: Omaishoidolla on v\u00e4li\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi lis\u00e4t\u00e4: Nuorilla hoivaajilla on v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja<\/p>\n Alisa-Hankkeen ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 20.5.2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nuoriksi hoivaajiksi\u00a0kutsutaan\u00a0lapsia ja nuoria, jotka\u00a0kantavat vastuuta l\u00e4heisest\u00e4 aikuisesta.\u00a0Hoitoa saava henkil\u00f6 on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia. THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa el\u00e4vi\u00e4 nuoria oli koko maassa noin 15% vastaajista, arviolta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin 23\u202f000. M\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla ja todenn\u00e4k\u00f6isesti onkin t\u00e4t\u00e4kin suurempi, sill\u00e4 moni lapsi<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2603","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2603","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2603"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2603\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2605,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2603\/revisions\/2605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2603"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2603"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2603"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}