{"id":2563,"date":"2021-04-20T09:38:52","date_gmt":"2021-04-20T06:38:52","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2563"},"modified":"2021-04-20T09:38:52","modified_gmt":"2021-04-20T06:38:52","slug":"mielenterveyskuntoutujat-joutuvat-edelleen-kohtaamaan-kielteisia-asenteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2563","title":{"rendered":"Mielenterveyskuntoutujat joutuvat edelleen kohtaamaan kielteisi\u00e4 asenteita"},"content":{"rendered":"<p>Maaliskuun lopussa ilmestyi mielenterveysbarometri 2020. Barometri toi esille monia mielenkiintoisia tuloksia ja yksi t\u00e4llainen on asennoituminen mielenterveyspotilaisiin.\u00a0Mielenterveysbarometrissa on seurattu mielenterveysongelmiin liittyvi\u00e4 asenteita vuodesta 2005.<\/p>\n<p>Uusimmassa barometrissa 60 % suomalaisista arvioi, ett\u00e4 asenteet mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisi\u00e4 kohtaan ovat muuttuneet my\u00f6nteisemmiksi viime vuosina.\u00a0Barometrin ns. Nimby (Not in my Backyard) -mittarin mukaan se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkansa. 18% vastaajista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujia naapurikseen. Vuoden 2019 barometrissa luku oli 23% ja sit\u00e4 ennen 19% (2017) ja 18% (2015).<\/p>\n<p>Asenteiden kohenemisesta ja tiedon lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 kertovat barometrissa muutkin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t.\u00a0 81% on t\u00e4ysin tai jokseenkin samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 mielenterveyskuntoutuja voi el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidon, terapian tai muun tuen avulla. 59% vastaajista on samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 psyykkisest\u00e4 sairaudesta voi parantua kokonaan.<\/p>\n<p>Asenteet ovat siis parantuneet, mutta toisaalta jos l\u00e4hes viidesosa suomalaisista ei halua mielenterveyskuntoutujien naapuriin asumaan tai eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 mielenterveyskuntoutuja voi el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, on asenteissa viel\u00e4 korjaamista. Kysymys lienee siit\u00e4, ett\u00e4 edelleen yhteiskunnassamme on vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 &#8211; ja joskus jopa siet\u00e4\u00e4 &#8211; erilaisuutta.<\/p>\n<p>Keskustelin asiasta Lieksassa olevan Mehil\u00e4isen Ykk\u00f6skoti Onnelan yksik\u00f6njohtaja Marjo Vallius-Hyttisen kanssa. Onnelasta asuu mielenterveyskuntoutujia ja k\u00e4yn siell\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti vierailulla niin sanotuilla kansanedustajan kyselytunneilla.<\/p>\n<p>Marjo Vallius-Hyttisen kertoi, ett\u00e4 asenteiden muutosty\u00f6t\u00e4 piti ainakin toiminnan alkuvaiheessa tehd\u00e4. Edelleen ajoittain tulee tilanteita vastaan, jossa mielenterveyskuntoutujaan ei kaupungilla osata suhtautua \u201dnormaalisti\u201d. Osa ei siit\u00e4 v\u00e4lit\u00e4, mutta joillekin se on vaikea paikka. Monet mielenterveyskuntoutujat ovat arkoja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6kodin ulkopuolelle esimerkiksi harrastuksiin ja jos suhtautuminen on kielteist\u00e4 tai torjuvaa, kynnys l\u00e4hte\u00e4 yhteis\u00f6kodin ulkopuolelle kasvaa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kuntoutuminen edellytt\u00e4\u00e4 oikeaa asennetta ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Kuntoutuminen on hidas prosessi. Tavoitteena on &#8211; ainakin nuorempien &#8211; kohdalla omassa kodissa itsen\u00e4inen asuminen. Tavoitteen saavuttaminen voi joskus vied\u00e4 vuosia ja se voi edet\u00e4 tuetun asumisen ja kotiin annettavan tuen v\u00e4livaiheiden kautta. Olennaista prosessissa on henkil\u00f6kunnan usko kuntoutumisen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksiin.<\/p>\n<p>Mielenterveyskuntoutuksessa keskeist\u00e4 on toimintakyvyn vahvistuminen ja itsetunnon kohentuminen. Jokaisen kuntoutujan prosessi on yksil\u00f6llinen ja erilainen. Keskeinen osa kuntoutusta on osallisuuden kokemuksen lis\u00e4\u00e4minen. Jokainen on t\u00e4rke\u00e4 ja jokaisen mielipiteell\u00e4 on merkityst\u00e4. Osallisuus alkaa yhteis\u00f6kodin toiminnan suunnitteluun osallistumisesta ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Toiminta l\u00e4htee kuntotutujien toiveista, odotuksista ja mielenkiinnosta. Arkiaskareiden lis\u00e4ksi Onnelassa on\u00a0monipuolista asukkaiden toimintakyky\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua edist\u00e4v\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 ja toimintaa. Siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n retki\u00e4, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n elokuvissa ja vieraillaan toisissa yksik\u00f6iss\u00e4, sek\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n erilaisia musiikkitapahtumia.<\/p>\n<p>Onnelasta toimitaan yhteis\u00f6kuntotuksen periaatteiden mukaisesti. Viikkokokouksissa perjantaiaamuisin arvioidaan kuluneen viikon suunnitelmien toteutuminen ja suunnitellaan seuraavaa viikkoa ja tarvittaessa jo pidemm\u00e4llekin tulevaisuuteen. Onnelasta asiakkaat arvioivat kuukausittain toimintaa ja arvioinnin tuloksista keskustellaan yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Toinen t\u00e4rke\u00e4 kuntoutuksen peruspilari on itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus. Olennainen osa sit\u00e4 on hoito- ja palvelusuunnitelman yhdess\u00e4 tekeminen. T\u00e4rke\u00e4 osa kuntoutumista on se, ett\u00e4 kuntoutuja ottaa omien kykyjens\u00e4 ja valmiuksiensa mukaan vastuusta omasta arjesta. Kuntoutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kannustaa omien valintojen tekemiseen, itsen\u00e4iseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja omatoimisuuteen.<\/p>\n<p>Vaikka Onnela on yhteis\u00f6koti, niin my\u00f6s oman henkil\u00f6kohtainen reviirin ja yksil\u00f6llisyyden varmistaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kuntoutumisen osatekij\u00f6it\u00e4. Laitostumisen yksi kriteeri on se, ettei toisten omalle reviirille tuleminen her\u00e4t\u00e4 en\u00e4\u00e4 kielteisi\u00e4 tunteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Asenneongelmia my\u00f6s ammattilaisilla<\/strong><\/p>\n<p>Asenneongelmia tulee valitettavasti my\u00f6s ammattihenkil\u00f6iden suhtautumisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa ei aina ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista mielenterveysasiakkaan kohtaamiseen. Asiakasta ei kuunnella eik\u00e4 uskota. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n asiakkaan parhaiten tuntevan ammattilaisen, esimerkiksi omaohjaajan, huomioita ei kuulla.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 mielenterveyskuntoutujat eiv\u00e4t aina saa tarvitsemaansa hoitoa. Onnelasta on jouduttu joskus viikkojen ja kuukausien ajan taistelemaan tarpeenmukaisen hoidon saamiseksi asukkaalle. Mielenterveysasiakkaalle ja -kuntoutujille on isketty niin tiukasti tietynlainen leima otsaan ja t\u00e4m\u00e4 leima rajoittaa vaihtoehtojen ja toimintatapojen valintaa.<\/p>\n<p>Keskustelin lapsenlapseni Elsan (8 vuotta) kanssa ihmisten erilaisuudesta ja erilaisuuteen suhtautumisesta ja h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Pikku Kakkosessakin on erilaisuudesta puhuttu. Siell\u00e4 on sanottu, ett\u00e4 jokainen ihminen on arvokas sellaisena kuin on. Elsa kertoi lukeneensa my\u00f6s Sankaritarinoita tyt\u00f6ille -kirjaa (toim. Taru Anttonen ja Milla Kauppinen) ja sielt\u00e4 h\u00e4nelle oli j\u00e4\u00e4nyt mieleen ihmisoikeustaistelija Liisa Kauppisen lausahdus: \u201dEi ole olemassa erikseen vammaisia ja muita ihmisi\u00e4, vaan olemme kaikki erilaisia yhdenvertaisin oikeuksin\u201d.<\/p>\n<p>Elsa osasi kertoa mummille kaiken oleellisen!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n<p>kansanedustaja (sd)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Julkaistu Savon Sanomien blogissa 20.4.2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maaliskuun lopussa ilmestyi mielenterveysbarometri 2020. Barometri toi esille monia mielenkiintoisia tuloksia ja yksi t\u00e4llainen on asennoituminen mielenterveyspotilaisiin.\u00a0Mielenterveysbarometrissa on seurattu mielenterveysongelmiin liittyvi\u00e4 asenteita vuodesta 2005. Uusimmassa barometrissa 60 % suomalaisista arvioi, ett\u00e4 asenteet mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisi\u00e4 kohtaan ovat muuttuneet my\u00f6nteisemmiksi viime vuosina.\u00a0Barometrin ns. Nimby (Not in my Backyard) -mittarin mukaan se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkansa. 18%<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2563","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2563"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2564,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2563\/revisions\/2564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}