{"id":2554,"date":"2021-04-08T10:31:23","date_gmt":"2021-04-08T07:31:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2554"},"modified":"2021-04-08T10:31:23","modified_gmt":"2021-04-08T07:31:23","slug":"lapset-ja-nuoret-erityishuomion-kohteeksi-koronapandemian-exit-strategiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2554","title":{"rendered":"Lapset ja nuoret erityishuomion kohteeksi koronapandemian exit-strategiassa"},"content":{"rendered":"<p>Maaliskuun lopulla julkaistiin <a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/162970\">lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2020<\/a> otsikolla \u201dPandemian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta.\u201d Vuosikertomuksessa tuli esille samankaltaisia huolia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen kuin esimerkiksi aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaistussa Ihmisoikeuskeskuksen raportissa <a href=\"https:\/\/www.ihmisoikeuskeskus.fi\/?x5822114=10111808\">\u2019Koronapandemian vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen<\/a>\u2019. Molemmissa todetaan, ett\u00e4 pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut monin tavoin kaikkien lasten, nuorten ja perheiden arkeen, hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen.<\/p>\n<p>Pandemian vaikutukset kohdentuivat eri perheisiin sek\u00e4 lapsiin ja nuoriin kuitenkin vaihtelevasti. Osa perheist\u00e4 nautti lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 yhteisest\u00e4 ajasta ja osalla lapsista ja nuorista kotona oleminen ja et\u00e4opetus ei aiheuttanut mink\u00e4\u00e4nlaisia ongelmia. He ovat jopa hy\u00f6tyneet ajasta ja paikasta riippumattomasta opiskelusta, ja he ovat osanneet hakea tukea ja ohjausta.<\/p>\n<p>Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennest\u00e4\u00e4n olleet heikommassa asemassa. V\u00e4h\u00e4varaisissa perheiss\u00e4 el\u00e4v\u00e4t lapset, vammaiset lapset, lastensuojelun tai muun erityispalvelujen piiriss\u00e4 olevat lapset tai v\u00e4hemmist\u00f6ryhmiin kuuluvat lapset ovat k\u00e4rsineet pandemian seurauksista eniten.<\/p>\n<p>L\u00e4hiopetuksen puute on lis\u00e4nnyt tuen tarvetta erityisesti niill\u00e4 oppijoilla, joilla on ongelmia opintojen etenemisess\u00e4. Oppijoiden saama tuki et\u00e4opiskelun aikana ei ollut kaikilta osin riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Opiskeluhuollon j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 on paikoin ollut haasteita kaikilla opetusasteilla.<\/p>\n<p>Et\u00e4opiskelun aikana kodin tuen merkitys kasvoi ja kotoa saadun tuen vaihtelevuus aiheutti eriarvoisuutta tasa-arvoisissa oppimisen edellytyksiss\u00e4. Et\u00e4opetuksessa korostuva itseohjautuvuus asettaa oppijat eriarvoiseen asemaan: el\u00e4m\u00e4nhallinnan ongelmat, oppimiseen liittyv\u00e4t vaikeudet ja erilaiset mahdollisuudet opiskella kotioloissa vahvistavat eroja oppijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>My\u00f6s lapsiperheiden taloudellinen eriarvoisuus kasvoi<\/strong><\/p>\n<p>Pandemian vaikutukset lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen ovat riippuvaisia kriisi\u00e4 edelt\u00e4neest\u00e4 taloudellisesta tilanteesta, perheen ty\u00f6llisyystilanteesta ja velkaantumisasteesta. Niiss\u00e4 perheiss\u00e4, joissa kaksi ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4\u00e4 vanhempaa on saanut pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkansa, taloudellinen tilanne on voinut jopa kohentua kulutuksen v\u00e4hentyess\u00e4.<\/p>\n<p>Perheiss\u00e4, joita ty\u00f6tt\u00f6myys tai konkurssit ovat koetelleet, on jouduttu ehk\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa taloudellisten vaikeuksien \u00e4\u00e4relle. Perheiss\u00e4, joiden tilanne on jo ennen pandemiaa ollut vaikea, tilanne on voinut luisua aiempaa heikompaan tilaan, sill\u00e4 tulonsiirtojen reaaliarvon heikkeneminen on kurittanut perheit\u00e4 jo vuosien ajan. Lis\u00e4ksi noin puolet k\u00f6yhien lapsiperheiden huoltajista k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4, tyypillisesti matalapalkka-aloilla kuten palvelu- ja myyntisektorilla, joihin pandemia on iskenyt kovimmin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miten t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in?<\/strong><\/p>\n<p>Yhteiskunnan my\u00f6nteisen kehittymisen kannalta lasten ja nuorten auttaminen selviytym\u00e4\u00e4n kriisist\u00e4 on oleellisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. 1990-luvun alun laman hoito ep\u00e4onnistui ja sen seurauksena monen silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan viett\u00e4neen el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuli toivottomuus, joka n\u00e4kyi monin eri tavoin yhteiskunnassa useita vuosikymmeni\u00e4 \u2013 ja osittain jopa edelleen. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei n\u00e4it\u00e4 virheit\u00e4 toisteta. Lapsissa ja nuorissa on koko yhteiskunnan toivo ja tulevaisuus.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 ei ole varaa menett\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 tulevaisuuden potentiaalista. Jos emme onnistu tekem\u00e4\u00e4n toimivaa koronan j\u00e4lkeist\u00e4 tulevaisuusstrategiaa, jossa lapset ja nuoret on erityisesti huomioitu,\u00a0kielteiset seuraukset voivat olla pitk\u00e4kestoiset ja n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s tulevien sukupolvien materiaalisten elinolojen puutteina. Koronan exit-strategiassa on huomioitava erityisesti lapset ja nuoret. Nyt emme saa toistaa 1990-laman virheit\u00e4.<\/p>\n<p>My\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6jen rooli yhteiskunnan koronasta toipumisessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6t tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 muun muassa lasten, nuorten, ik\u00e4ihmisten, vammaisten, p\u00e4ihde- ja mielenterveysongelmaisten sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien parissa. Koronaepidemian aikana j\u00e4rjest\u00f6jen ketteryys ja joustava toiminta mahdollistivat avun niillekin, jotka olisivat muutoin j\u00e4\u00e4neet palveluiden ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Jos j\u00e4rjest\u00f6t ja kolmannen sektorin toimijat eiv\u00e4t olisi tehneet viime kev\u00e4\u00e4n aikana niin paljon t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi, koronasta aiheutuva hoito- ja hoivavelka olisi viel\u00e4 paljon suurempi. Nyt kolmannen sektorin toimijoita tarvitaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien auttamisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Nyt tarvitaan toivoa, tulevaisuuden uskoa sek\u00e4 resilienssi\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilla toivo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mielentilaksi, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 odottaa tulevaisuudelta hyv\u00e4\u00e4. Luottamus on toivoakin vahvempi positiivinen odotus, uskoa siihen, ett\u00e4 asiat menev\u00e4t parhain p\u00e4in. Yleisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteena toivo ja luottamus tarkoittavat optimismia, sit\u00e4, ett\u00e4 katselee tulevaisuutta mieluummin valoisin mielin.<\/p>\n<p>Suomalaisten luottamus my\u00f6s toisten ihmisten auttamishaluun ja hyv\u00e4ntahtoisuuteen on ollut vahvaa my\u00f6s koronaepidemian aikana. T\u00e4m\u00e4 sama luottamuksen ilmapiiri on t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s koronan j\u00e4lkihoidossa.\u00a0Yksil\u00f6ille ja yhteis\u00f6ille tulee saada kokemus aidosta muutoksessa mukana olemisesta ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Covid-19 pandemia on testannut ja samalla kehitt\u00e4nyt yhteiskuntamme kyky\u00e4 reagoida muutoksiin ja yll\u00e4tyksiin. T\u00e4llaista sietokyky\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s resilienssiksi. Resilienssi voi olla s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai uudistavaa.<\/p>\n<p>S\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 resilienssi on kyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jatkaa olemassa olevia toimintoja ja palauttaa toiminnot mahdollisimman ennalleen mahdollisimman nopeasti. Uudistava resilienssi merkitsee kyky\u00e4 sopeutua ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakyky, vaikka yhteiskunta siirtyy uuteen tilanteeseen tai kyky\u00e4 selviyty\u00e4 kriisist\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 uuteen tilaan.<\/p>\n<p>Uudistavassa resilienssiss\u00e4 oleellista on osata katsoa eteenp\u00e4in. Tavoitteena ei ole paluu kriisi\u00e4 edelt\u00e4neeseen tilaan, vaan kriisi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mahdollisuutena toteuttaa yhteiskunnan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kriisinsietokyky\u00e4 vahvistavia uudistuksia. Resilienssi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muutoksen sietokykyn\u00e4 sek\u00e4 sisuna etsi\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisuja selviyty\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Vakavuudestaan huolimatta COVID-19-pandemia avaa my\u00f6s runsaasti uusia mahdollisuuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia, joiden avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pandemian negatiivisia seurauksia. Nyt tarvitaan luovuutta n\u00e4hd\u00e4 uudistumisen my\u00f6nteiset mahdollisuudet. Kriisi antaa tilaa pohtia my\u00f6s sit\u00e4, mist\u00e4 vanhasta voi ja kannattaa luopua, jotta saadaan tilaa jollekin kokonaan uudelle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taide kulttuuri tulevaisuuden rakentajina<\/strong><\/p>\n<p>Yhteiskunnan toipumisessa kulttuurilla, taiteella ja viihteell\u00e4 on erityisen suuri merkitys. Taide ja kulttuuri k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t yhteiskunnassa luovia uudistamisen prosesseja. My\u00f6s kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on jo paljon tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia.<\/p>\n<p>Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n WHO:n, vuonna 2019 julkaisema yli 900 tutkimusta kattava tutkimusraportti osoittaa, ett\u00e4 taidetoiminta parantaa kaiken ik\u00e4isten terveytt\u00e4 ja hyvinvointia, ehk\u00e4isee ja hoitaa lukuisia psyykkisi\u00e4 sairauksia sek\u00e4 auttaa selviytym\u00e4\u00e4n akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taiteen ja kulttuurin avulla voidaan edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s aivoterveytt\u00e4 ja k\u00e4sitell\u00e4 vaikeita asioita ja tunteita. \u00a0Kulttuuriosallistumisen on lis\u00e4ksi havaittu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n riski\u00e4 masennuksen kehittymiseen.<\/p>\n<p>Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan\u00a0kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 kulttuuri ja taide lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvinvointia tai ovat yhteydess\u00e4 siihen. Se on vahvuuksien l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja uuden oppimista kulttuurin ja taiteen keinoin. Se on my\u00f6s yhteyden luomista toisiin ihmisiin ja itseen sek\u00e4 ihmisen\u00e4 kohtaamista taiteen v\u00e4lityksell\u00e4. Kulttuurin ja taiteen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 yhteiskunnan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja resilienssi\u00e4.<\/p>\n<p>Kun ollaan v\u00e4hitellen siirtym\u00e4ss\u00e4 epidemian exit-vaiheeseen, taidetta ja kulttuuria tarvitaan entist\u00e4 enemm\u00e4n tulevaisuuden rakentamisessa ja uusien mahdollisuuksien n\u00e4kemisess\u00e4 kaikille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n<p>kansanedustaja (sd)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Julkaistu Uuden Suomen blogissa 8.4.2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maaliskuun lopulla julkaistiin lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2020 otsikolla \u201dPandemian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta.\u201d Vuosikertomuksessa tuli esille samankaltaisia huolia lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen kuin esimerkiksi aiemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaistussa Ihmisoikeuskeskuksen raportissa \u2019Koronapandemian vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen\u2019. Molemmissa todetaan, ett\u00e4 pandemian aiheuttama kriisi on vaikuttanut monin tavoin kaikkien lasten, nuorten ja perheiden arkeen, hyvinvointiin ja<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2554"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2554\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2555,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2554\/revisions\/2555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}