Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on meneill\u00e4\u00e4n sosiaalisen osallisuuden edist\u00e4misen koordinaatiohanke (Sokra).\u00a0Osana hanketta t\u00e4ll\u00e4 viikolla vietet\u00e4\u00e4n osallisuusviikkoa.<\/p>\n
Osallisuus on vahvasti yhteydess\u00e4 hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyv\u00e4n muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksin\u00e4isyyteen ja huonoksi koettuun ty\u00f6kykyyn. Kokemus osallisuudesta lis\u00e4\u00e4 taas hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.<\/p>\n
Osallisuuden avulla voidaan\u00a0v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta, k\u00f6yhyytt\u00e4, syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja syrjint\u00e4\u00e4. Osallisuus on kuulemisen, kuulluksi tulemisen ja mukana olemisen tunnetta. Osallisuus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen kautta. Osallisuus muodostuu tunneper\u00e4isist\u00e4, tuen ja arvostuksen kokemuksista ja pohjautuu tunteeseen yhteenkuuluvuudesta sek\u00e4 j\u00e4senyydest\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan.<\/p>\n
<\/p>\n
Osallisuudesta on kolme osa-aluetta:<\/p>\n
<\/p>\n
Esimerkkej\u00e4 osallisuuden hy\u00f6dyist\u00e4:<\/p>\n
<\/p>\n
Vammaisten osallisuuden tukeminen<\/strong><\/p>\n Pauli Niemel\u00e4inen on todennut, ett\u00e4 inklusiivisella yhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskunnan rakentamisen tapaa ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jossa jokaisella kansalaisella ja kansalaisten muodostamille ryhmill\u00e4 on osallisuuden, toimijuuden ja yhteis\u00f6llisyyden mahdollisuus ja jossa kaikilla kansalaisilla on tarvittaessa puolestapuhujia sek\u00e4 mahdollisuus tarvitsemaansa turvaan ja palveluihin.<\/p>\n Vammaiselle omann\u00e4k\u00f6isen el\u00e4m\u00e4n toteutuminen\u00a0ja osallisuus\u00a0voivat\u00a0edellytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkil\u00f6kohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun. Vammaispalveluissa ei ole kyse ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 lis\u00e4palvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.<\/p>\n N\u00e4ill\u00e4 palveluilla varmistetaan, ett\u00e4 vammainen henkil\u00f6 voi el\u00e4\u00e4 yhdenvertaisesti muiden kanssa, k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 ja ansaita rahaa sek\u00e4 osallistua harrastuksiin ja haluamiinsa tapahtumiin ja tilaisuuksiin – olla siis osallinen yhteiskuntaan. Vammaisten oikeudet eiv\u00e4t ole mielipidekysymyksi\u00e4 vaan ihmisoikeuksia. On my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ns. positiivinen erityiskohtelu on usein yhdenvertaisuuden edellytys.<\/p>\n Keskeisimpi\u00e4 edellytyksi\u00e4 vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksien toteutumiselle, ja yhdenvertaisuuden takaamiselle ovat esteett\u00f6myys ja palvelujen saavutettavuus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu onkin todennut, ett\u00e4 Suomi on viel\u00e4 pitk\u00e4lti esteellinen ja\u00a0rakennettu vammattomille ihmisille.\u00a0Esteellinen ymp\u00e4rist\u00f6 syrjii vammaisia.\u00a0Esteett\u00f6myydess\u00e4 ei ole kyse vain liikkumisen\u00a0esteett\u00f6myydest\u00e4. Siin\u00e4 otetaan huomioon my\u00f6s esimerkiksi n\u00e4kemiseen, kuulemiseen, ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja kommunikaatioon liittyv\u00e4t asiat.<\/p>\n My\u00f6s\u00a0eduskunnan oikeusasiamies on havainnut toistuvasti vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksien toteutumisessa ongelmia.<\/p>\n