Nuoriksi\u00a0omaishoivaajiksi\u00a0kutsutaan\u00a0alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka\u00a0kantavat vastuuta l\u00e4heisest\u00e4 aikuisesta.\u00a0Hoitoa saava henkil\u00f6 on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia.<\/p>\n
Suomessa onkin jo\u00a0alkanut vakiintua k\u00e4site \u201dnuori hoivaaja\u201d omaishoitajan\u00a0sijaan, koska se huomioi my\u00f6s lapsen antaman emotionaalisen tuen. N\u00e4iden nuorten kohdalla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi edes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 omaishoitaja, sill\u00e4 alaik\u00e4inen ei virallisesti voi olla omaishoitaja.<\/p>\n
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa el\u00e4vi\u00e4 nuoria oli noin 15% vastaajista, arviolta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin 23\u202f000. Nuorten hoivaajiin m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla ja todenn\u00e4k\u00f6isesti onkin t\u00e4t\u00e4kin suurempi.\u00a0Osa sairauksista, sek\u00e4 mielenterveyden ett\u00e4 somaattiset, ovat sellaisia, joista vanhemmat ei kerro lapsille. N\u00e4m\u00e4 lapset ja nuoret eiv\u00e4t ole osanneet vastata t\u00e4h\u00e4n kysymykseen, vaikka tilanteessa, jossa perheess\u00e4 on puhumattomuutta vaikeista asioista, tuen tarve on erityisen suuri. Toisaalta t\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 ei mainittu liiallista p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 vastaaja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole osannut n\u00e4hd\u00e4 sairautena.<\/p>\n
Hoivavastuu voi aiheuttaa monenlaisia kielteisi\u00e4 seurauksia lapselle ja nuorelle. Se voi vaikuttaa kielteisesti koulunk\u00e4yntiin ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Erityisen huolestuttavaa on se, ett\u00e4 masennus, ahdistus, uupumus, yksin\u00e4isyys ja koulukiusattuna oleminen sek\u00e4 luvattomat poissaolot ovat nuorilla hoivaajiin tavallisempia kuin muilla.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteiskunnassa keskustellaan paljon lasten ja nuorten lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 psyykkisest\u00e4 pahoinvoinnista. Nuorten hoivaajien tilanne olisi t\u00e4rke\u00e4 nostaa osaksi t\u00e4t\u00e4 keskustelua.\u00a0Vanhemman\u00a0psyykkisen sairauden vaikutuksesta lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n psyykkiseen sairastavuuteen on jo puhuttu pitk\u00e4\u00e4n. Viime vuosina on kuitenkin tutkittu vanhemman somaattisen sairauden vaikutusta ja my\u00f6s sill\u00e4 tuntuu olevan vaikutusta lapsen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n psyykkiseen sairastavuuteen (Mika Niemel\u00e4n tutkimusryhm\u00e4 THL:ss\u00e4).<\/p>\n
Kouluterveyskyselyss\u00e4 tuli my\u00f6s esille se, etteiv\u00e4t nuoret hoivaavat kokeneet saavansa kouluterveydenhuollosta apua tilanteeseensa. Tunnistamiseen sek\u00e4 lapsen ja nuoren auttamiseen ja tukemiseen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uusia ty\u00f6kaluja. Nuori tarvitsee tukihenkil\u00f6it\u00e4 ja oppilashuollon pit\u00e4isi ottaa n\u00e4ist\u00e4 nuorista paremmin koppia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s varmistaa, ett\u00e4 lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa ja osallistua itselleen t\u00e4rkeisiin asioihin. Vertaistuki on yksi keskeisist\u00e4 tukimuodoista. Nuorelle ja lapselle on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n ole ainoa, joka on samassa tilanteessa.<\/p>\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s lapsille ja nuorille on omia ryhmi\u00e4, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sek\u00e4 voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa.\u00a0Esimerkiksi Muistiliiton yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suljetussa Facebook-ryhm\u00e4ss\u00e4 on l\u00e4hes parisataa nuorta. Suomessa on noin 7000 ty\u00f6ik\u00e4isen\u00e4 muistisairauteen sairastunutta ja monella heill\u00e4 on alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia. Heit\u00e4 ei yleens\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla huomioida virallisessa terveydenhuollossa.<\/p>\n
Onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sairastuneen vanhemman palvelujen tarkistamisessa eli hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa otetaan perheen lasten tilanne huomioon ja tarvittaessa ohjataan perheeseen riitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluja.<\/p>\n
Peruskoulun\u00a08-9 luokkalaisten vastauksissa kaikkein suurimmat luvut olivat Kainuussa (7,4%) ja toisena olivat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa (7,3%). T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 maakunnissa asiaan on erityisen t\u00e4rke\u00e4 puuttua.<\/p>\n
Joensuun seudun Omaishoitajilla onkin k\u00e4ynniss\u00e4 Alisa-hanke, jonka tavoitteena on tukea perhett\u00e4, jota on kohdannut vakava sairaus, vammautuminen tai muu terveydellinen ongelma. Hankkeen aikana on kehitetty ty\u00f6kaluja my\u00f6s nuorten hoitajien tunnistamiseen ja heid\u00e4n tukemiseensa ja auttamiseensa. Hankkeesta voit lukea lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n Toivon, ett\u00e4 eri puolilla Suomea k\u00e4ynnistyy samankaltaisia hankkeita, joiden avulla voidaan tuoda esille t\u00e4t\u00e4 yhteiskunnassa osittain piilossa ollutta ja vaiettua asiaa. Nuoria hoivaajiin ei saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin vaativassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. Nuoret hoivaavat on tunnistettava ja heille tulee tarjota apua ja tukea niin ett\u00e4 he eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 yksin vaativassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Alisa-projektin ohjausryhm\u00e4n j\u00e4sen<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Savon Sanomien blogissa 1.12.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nuoriksi\u00a0omaishoivaajiksi\u00a0kutsutaan\u00a0alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka\u00a0kantavat vastuuta l\u00e4heisest\u00e4 aikuisesta.\u00a0Hoitoa saava henkil\u00f6 on usein vanhempi tai muu sukulainen, joka on vammautunut, sairastaa kroonista sairautta tai jolla on mielenterveyden ongelmia. Suomessa onkin jo\u00a0alkanut vakiintua k\u00e4site \u201dnuori hoivaaja\u201d omaishoitajan\u00a0sijaan, koska se huomioi my\u00f6s lapsen antaman emotionaalisen tuen. N\u00e4iden nuorten kohdalla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi edes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 omaishoitaja, sill\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2416","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2416","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2416"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2417,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2416\/revisions\/2417"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}