Olin eilen maanantaina eduskunnan Vammaisasiain yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajana onnittelemassa Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 vammaisten yritt\u00e4jien ammattitutkinto-opinnoista valmistuneita opiskelijoita. Koulutus suunniteltiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 N\u00e4k\u00f6vammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa saavutettavaksi ja esteett\u00f6m\u00e4ksi. Vammaisille yritt\u00e4jille ja yritt\u00e4jiksi aikoville j\u00e4rjestettiin mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritystoimintaa koulutuksen aikana. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Careeria.<\/p>\n
Vammaisyritt\u00e4jyydess\u00e4 yhdistyv\u00e4t yritt\u00e4jyys, vammaisuus ja substanssiosaaminen. Keskeinen kysymys onkin, miten mahdollistetaan vammaisyritt\u00e4jien yhdenvertaiset mahdollisuudet yritt\u00e4jyyteen ja substanssiosaamisen kehitt\u00e4miseen?<\/p>\n
Suomi on ratifioinut kes\u00e4kuussa 2016 YK:n vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka asettaa sopimusvaltioille velvoitteen toteuttaa vammaisten henkil\u00f6iden yhdenvertaisuus t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti.\u00a0Vammaispalvelut eiv\u00e4t ole ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 etuuksia, vaan ne ovat vammaisille kuuluvia oikeuksia, joiden avulla mahdollistetaan yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan \u2013 siis my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u00a0Yhdenvertaiset oikeudet edellytt\u00e4v\u00e4t esteett\u00f6myytt\u00e4, saavutettavuutta\u00a0ja\u00a0apuv\u00e4lineiden toimivuutta.<\/p>\n
<\/p>\n
Vammaisten kokema syrjint\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuonna 2016 julkaiseman, vammaisten henkil\u00f6iden syrjint\u00e4kokemuksia arjessa koskeneen selvityksen perusteella yli 35% vastaajista oli kokenut syrjint\u00e4\u00e4 ty\u00f6h\u00f6notossa edellisen 12 kuukauden aikana. Edellisen viiden vuoden aikana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oli kokenut\u00a0syrjint\u00e4\u00e4 yli 41% vastaajista.<\/p>\n Vammaissopimuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme korostaa yhdenvertaisuutta.\u00a0Perustuslain 22\u00a0pyk\u00e4l\u00e4 korostaa, ett\u00e4\u00a0julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhdenvertaisuuslaissa korostetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista yhdenvertaisuuden edist\u00e4mist\u00e4.\u00a0Velvoite\u00a0koskee viranomaisia, ty\u00f6nantajia ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n Miksi sitten vammaisten ty\u00f6llisyys on huomattavasti heikompaa kuin ei-vammaisten ja miksi vammaisyritt\u00e4jyys on niin uusia asia?\u00a0Ja miksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei tue vammaisyritt\u00e4jyytt\u00e4?<\/p>\n Hallitusohjelmassa puhutaan yritt\u00e4jyyden tukemisesta ja toisaalta vammaisten ty\u00f6llisyyden edist\u00e4misest\u00e4. Siell\u00e4 ei kuitenkaan puhuta vammaisyritt\u00e4jyydest\u00e4. Vammaisyritt\u00e4jyytt\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 yhteiskunnassamme yritt\u00e4jyyden muotona eik\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 tunnisteta vammaisten henkil\u00f6iden kohdalla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osallisuuden muodoksi.<\/p>\n Vammaisyritt\u00e4j\u00e4t kohtaavat monet samat haasteet kuin muutkin yritt\u00e4j\u00e4t, mutta t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi he voivat kohdata vammaisuutensa my\u00f6t\u00e4 esteit\u00e4, joihin muut yritt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t t\u00f6rm\u00e4\u00e4.<\/p>\n Taustalla tuntuu\u00a0ainakin osittain olevan\u00a0vanhanaikainen paradigma vammaisten olemisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella. Vammaiset ohjataan usein sosiaali- ja terveyspalveluihin eik\u00e4 ty\u00f6voimapalveluihin. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00a0sek\u00e4\u00a0erilaiset toimintatavat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat sirpaleisia, joustamattomia ja tukimuodot yhteensopimattomia.\u00a0Vammaissopimuksen ratifioinnista huolimatta emme ole sis\u00e4ist\u00e4neet riitt\u00e4v\u00e4sti sen keskeist\u00e4 viesti\u00e4 yhdenvertaisuudesta.<\/p>\n <\/p>\n Mit\u00e4\u00a0siis\u00a0voidaan tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n Aito yhdenvertaisuus edellytt\u00e4\u00e4 poikkihallinnollista uudistamista.\u00a0Valtion hallinnossa toiminnan keski\u00f6ss\u00e4\u00a0ovat\u00a0ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 ja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, sill\u00e4 nyt\u00a0tarvitaan ehdottomasti etuusj\u00e4rjestelm\u00e4n yhteensovittamista. Toimenpiteiden tulee alkaa jo koulusta, opinto-ohjauksesta ja TET-harjoittelusta.<\/p>\n Vammaispalvelulakia ollaan uudistamassa ja nyt on tarkkaan mietitt\u00e4v\u00e4, miten edell\u00e4 mainittu vanha paradigma saadaan\u00a0kumottua.\u00a0Tuleva laki on este tai mahdollisuus ja\u00a0siksi ty\u00f6llisyys ja osallisuus on saatava siihen voimallisesti mukaan. Nyt tarvitaan tahtoa, sitoutumista, yhdess\u00e4 tekemist\u00e4, kunnianhimoisia tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi\u00a0vammaispalvelujen my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4\u00a0on hyvin erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eri puolella Suomea. Yhdenvertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n tilanne, ett\u00e4 palvelut – siis my\u00f6s yritt\u00e4jyyden edellytykset – riippuvat siit\u00e4, miss\u00e4 kunnassa asut. Monella vammaisella – my\u00f6s vammaisyritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 – on kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 kuntien vammaispalveluissa ei mietit\u00e4, miten voidaan mahdollistaa yhdenvertainen osallisuus tai esimerkiksi yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimiminen. Siell\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n liian usein, mill\u00e4 keinoin voisi ev\u00e4t\u00e4 haettu palvelu tai apuv\u00e4line.<\/p>\n Vammaisyritt\u00e4j\u00e4t ovat itse ehdottaneet asemansa parantamiseksi muun muassa ALV- huojennuksen laajentamista koskemaan kaikkea vammaisten yritt\u00e4jien toimialoja sek\u00e4 ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytuen ulottumista my\u00f6s vammaisten yritt\u00e4jien ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelyyn, sek\u00e4 Kelan my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n elinkeinotuen kehitt\u00e4mist\u00e4, jotta se olisi helpommin saatavilla sek\u00e4 vastaisi paremmin vammaisyritt\u00e4jyyden asettamia vaatimuksia.<\/p>\n TE-palvelujen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytuki ei auta vammaista yritt\u00e4j\u00e4\u00e4, koska se my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n ainoastaan ty\u00f6suhteessa olevalle henkil\u00f6lle. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n starttiraha ei ulotu ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen saajille. N\u00e4in ollen TE-palvelujen tukimuodot eiv\u00e4t kohtaa kaikkia vammaisia yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n N\u00e4iden tunnistettujen\u00a0ep\u00e4kohtien\u00a0takia j\u00e4tin viime viikolla eduskunnassa kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi\u00a0siit\u00e4, mihin toimiin hallitus aikoo ryhty\u00e4, jotta vammaisyritt\u00e4jien toiminnan edellytyksi\u00e4 vahvistetaan ja n\u00e4in heille mahdollistetaan tasaveroiset kilpailuedellytykset muiden yritt\u00e4jien kanssa.<\/p>\n Suomi tarvitsee kaikkien ty\u00f6panoksen ja sen takia my\u00f6s vammaisten ty\u00f6llisyyteen ja yritt\u00e4jyyteen on panostettava nykyist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Eduskunnan vammaisasiain yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Savon Sanomien blogissa 17.11.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olin eilen maanantaina eduskunnan Vammaisasiain yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajana onnittelemassa Suomen ensimm\u00e4isest\u00e4 vammaisten yritt\u00e4jien ammattitutkinto-opinnoista valmistuneita opiskelijoita. Koulutus suunniteltiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 N\u00e4k\u00f6vammaisten liiton ja Invalidiliiton asiantuntijoiden kanssa saavutettavaksi ja esteett\u00f6m\u00e4ksi. Vammaisille yritt\u00e4jille ja yritt\u00e4jiksi aikoville j\u00e4rjestettiin mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritystoimintaa koulutuksen aikana. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Careeria. Vammaisyritt\u00e4jyydess\u00e4 yhdistyv\u00e4t yritt\u00e4jyys, vammaisuus ja substanssiosaaminen. Keskeinen kysymys onkin, miten mahdollistetaan<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2400","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2400"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2401,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2400\/revisions\/2401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}