Ajatuspaja Kalevi Sorsa-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 julkaisi t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 tutkimustietoon perustuvan julkaisun eriarvoisuuden tilasta Suomessa. Julkaisuun on koottu viimeisimm\u00e4t tiedot tulo- ja varallisuuseroissa, terveyseroista, eriarvoisuudesta koulutuksessa, eriarvoisuuden periytymisest\u00e4, tulojen yhteydest\u00e4 puoluevalintaan ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuteen, rasismista ja syrjinn\u00e4st\u00e4 kouluissa sek\u00e4 ruumiin kokoon liittyv\u00e4st\u00e4 sukupuolittuneesta syrjinn\u00e4st\u00e4 Suomessa.<\/p>\n
Suosittelen lukemaan koko teoksen, mutta nostan t\u00e4ss\u00e4 lyhyesti pari kirjassa k\u00e4sitelty\u00e4 teemaa eli terveyden eriarvoistumisen ja huono-omaisuuden periytymisen erityisesti kirjan toimittajan Maija Mattilan yhteenvedon pohjalta.<\/p>\n
<\/p>\n
Terveyden eriarvoistuminen<\/strong><\/p>\n Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 terveyserojen kaventaminen on viime vuosikymmenin\u00e4 ollut terveyspolitiikan keskeinen tavoite, ihmisten sosioekonomiseen taustaan liittyv\u00e4t erot terveydess\u00e4 eiv\u00e4t ole juurikaan kaventuneet. Erot elinajanodotteessa eri tulo- ja koulutusryhmien v\u00e4lill\u00e4 jopa hiukan kasvoivat 1990-luvun alusta l\u00e4htien 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen loppupuolelle saakka. Turhaan ei puhuta 1990-luvun laman seurauksista. Tuolloin k\u00f6yhyys, lapsik\u00f6yhyys ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi, mill\u00e4 on ollut seurauksensa pitk\u00e4lle ihmisten ja perheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kokonaisuudessaan sek\u00e4 kansantautien esiintyvyys, v\u00e4est\u00f6n elintavat, ett\u00e4 kuolleisuus esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4tauteihin, verenkiertoelimist\u00f6n sairauksiin ja alkoholiper\u00e4isiin sairauksiin ovat kehittyneet Suomessa positiiviseen suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla kuitenkin terveyserot koulutuksen, ammatin ja tulojen perusteella mitattuna ovat pysyneet l\u00e4hes samoina. Toisin sanoen my\u00f6nteinen kehitys on ollut matalimmin koulutetuilla ja pienituloisilla merkitt\u00e4v\u00e4sti hitaampaa kuin korkeammin koulutetuilla ja paremmin toimeentulevilla. Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ovat t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 erityisen haavoittuva ryhm\u00e4.<\/p>\n Lista siihen, mihin terveyden osa-alueisiin koulutus tai matala tulotaso ovat yhteydess\u00e4 on pitk\u00e4: alkoholikuolleisuuteen, ep\u00e4terveellisi\u00e4 ruokatottumuksiin, liikunnan harrastamisen v\u00e4hyyteen, ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen ja ty\u00f6hyvinvointiin, fyysisen ty\u00f6kyvyn kokemuksiin, sairauspoissaoloihin, ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeisiin, pitk\u00e4aikaissairauksiin, terveiden elinvuosien odotteeseen ja mielenterveysongelmiin.<\/p>\n <\/p>\n Mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sek\u00e4 parlamentaarisessa valmistelussa olevan sosiaaliturvauudistuksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 tavoitteita tulee olla terveyserojen kaventaminen. Palvelujen on oltava kaikkien saatavilla tulotasosta riippumatta. Toisaalta k\u00f6yhyys altistaa monin tavoin ep\u00e4terveellisille el\u00e4m\u00e4ntavoille, sill\u00e4 jo terveellinen ruoka on kalliimpaa kuin ep\u00e4terveellinen ruoka. Siksi k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t tavoitteet ovat my\u00f6s kansanterveyden tasaisen jakautumisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi tarvitaan kohdennettuja keinoja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveyden parantamiseksi. Ty\u00f6tt\u00f6mien hyvinvointia, ty\u00f6llistymist\u00e4 ja ty\u00f6kyky\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sek\u00e4 terveyspalveluiden saatavuutta on parannettava.<\/p>\n My\u00f6s lapsiperheit\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tukea varhaiskasvatukseen ja kouluun panostamalla, koska terveyserot saavat alkunsa lapsuudessa. Lis\u00e4ksi terveellisi\u00e4 elintapoja voidaan tukea yhteiskunnallisesti vaikuttamalla tupakan, alkoholin ja elintarvikkeiden hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin.<\/p>\n <\/p>\n Huono-osaisuuden periytyminen<\/strong><\/p>\n Suomessa koulutuksen hankkiminen, hyviin yhteiskunnallisiin asemiin p\u00e4\u00e4seminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat periaatteessa mahdollisia perhetaustasta riippumatta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomessakin sosiaalinen huono-osaisuus periytyy.<\/p>\n Periytymiseen vaikuttavat eniten vanhempien koulutus ja ammattiasema. Tulot periytyv\u00e4t ennen kaikkea tulojakauman \u00e4\u00e4rip\u00e4iss\u00e4: suurituloisten ja pienituloisten vanhempien lasten tulotaso noudattelee vanhempien tulotasoa useammin kuin keskituloisten.<\/p>\n Jos lapsuuden perheess\u00e4 on koettu ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myys nuoruudessa tai aikuisi\u00e4ll\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin jos perheess\u00e4 ei ole koettu ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4. Vanhempien ty\u00f6tt\u00f6myyden kesto on yhteydess\u00e4 lasten ty\u00f6tt\u00f6myyteen. Vanhempien toimeentulotuen asiakkuus lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 lasten toimeentulotuen asiakkuuteen heid\u00e4n kasvettuaan aikuisiksi. My\u00f6s huono-osaisuuden kasautuminen eli matala koulutus, ty\u00f6tt\u00f6myys ja toimeentulotuen saaminen lapsuuden perheess\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t riski\u00e4 sosiaaliselle huono-osaisuudelle aikuisuudessa.<\/p>\n Suomessa koulutuksen periytyminen on voimakkaampaa kuin ammattiaseman tai tulotason periytyminen. Viime vuosina koulutuksen periytyminen on Suomessa vahvistunut, mik\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti vanhempien koulutuksen vaikutuksessa lukion suorittamiseen.<\/p>\n <\/p>\n Mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n Varhaiskasvatuksen saatavuuden ja siihen osallistumisen tasa-arvoisuuden varmistaminen, peruskoulun sis\u00e4ll\u00f6llisen ja alueellisen eriytymisen est\u00e4minen sek\u00e4 ammatillisen opetuksen laadun turvaaminen ehk\u00e4isev\u00e4t eriarvoisuuden periytymist\u00e4 tehokkaasti.<\/p>\n Oppivelvollisuuden pident\u00e4minen on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 koulutuksen eriarvoisuutta v\u00e4hent\u00e4vist\u00e4 toimista.\u00a0Nuorten pit\u00e4minen pidemp\u00e4\u00e4n oppivelvollisuuden piiriss\u00e4 auttaa heit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s vapaammin perheest\u00e4 riippumattomia valintoja koulutuspolkunsa suhteen. Lis\u00e4ksi koulutuspolkujen avoimuutta on edelleen parannettava ja koulutuspaikkoja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 korkea-asteella. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n on oltava avoinna my\u00f6s aikuisv\u00e4est\u00f6lle.<\/p>\n Huono-osaisesta perhetaustansa tuleville nuorille tarvitaan monialaista tukea, joka edist\u00e4\u00e4 nuorten arjen- ja el\u00e4m\u00e4nhallintaa sek\u00e4 vahvistaa toimintakyky\u00e4. My\u00f6s perheiden palveluita on syyt\u00e4 vahvistaa.<\/p>\n Lopuksi on syyt\u00e4 muistaa, ettei koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voida uudistaa erill\u00e4\u00e4n muista politiikkalohkoista. Koulutuksellisen eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s koulutuksen tarjontaan ja rahoitukseen, sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6voimapoliittiseen koulutukseen liittyv\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Kalevi Sorsa-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n hallituksen j\u00e4sen<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 5.11.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ajatuspaja Kalevi Sorsa-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 julkaisi t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 tutkimustietoon perustuvan julkaisun eriarvoisuuden tilasta Suomessa. Julkaisuun on koottu viimeisimm\u00e4t tiedot tulo- ja varallisuuseroissa, terveyseroista, eriarvoisuudesta koulutuksessa, eriarvoisuuden periytymisest\u00e4, tulojen yhteydest\u00e4 puoluevalintaan ja \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuteen, rasismista ja syrjinn\u00e4st\u00e4 kouluissa sek\u00e4 ruumiin kokoon liittyv\u00e4st\u00e4 sukupuolittuneesta syrjinn\u00e4st\u00e4 Suomessa. Suosittelen lukemaan koko teoksen, mutta nostan t\u00e4ss\u00e4 lyhyesti pari kirjassa k\u00e4sitelty\u00e4 teemaa eli terveyden<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2387","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2387"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2388,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2387\/revisions\/2388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}