Viime viikolla eduskunnassa k\u00e4siteltiin ilmastovuosikertomusta. Sill\u00e4 seurataan maamme p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityst\u00e4 sek\u00e4 keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan suunnitelman toteutumista. Lis\u00e4ksi kertomuksessa seurataan my\u00f6s sektorikohtaista p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityst\u00e4 ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kartoituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetuista politiikkatoimista.<\/p>\n
Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyv\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja s\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vesiolojen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 koituvat taloudelliset menetykset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet my\u00f6s meill\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n
Vuosikertomuksen mukaan on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 nykyiset, vuodelle 2030, asetetut kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet saavutetaan, kun ilmastopolitiikan suunnitelman toimet toteutetaan. Sen sijaan Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 menness\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4toimia ja nykytoimien tehostamista. Erityisesti tarvitaan politiikkajohdonmukaisuutta eli asian huomioon ottamista l\u00e4pileikkaavana teemana kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n
Vuoden 2019 pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t viime vuonna noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sektorikohtainen tarkastelu osoittaa, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset sektorit etenev\u00e4t kuitenkin eri tahdissa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten osalta. Esimerkiksi j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyn ja raken\u00adnusten l\u00e4mmityksen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n, vaikka sektoreilla ei ole omia tavoitteita p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4\u00admiseksi. Liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole sen sijaan v\u00e4hentyneet asetettujen tavoitteiden mukaisella vauhdilla ja maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pysyneet vuodesta toiseen l\u00e4hes muuttumattomana.<\/p>\n
<\/p>\n
Onko asia t\u00e4rke\u00e4 vai ei?<\/strong><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4kin keskustelussa eduskunnassa tuli selke\u00e4sti esille, ett\u00e4 erityisesti perussuomalaisten ryhm\u00e4ss\u00e4 on edelleen henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t n\u00e4e ilmastotavoitteita t\u00e4rkein\u00e4. Pikemminkin p\u00e4invastoin. Ilmastovuosikertomuksen k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4kin k\u00e4ytettiin puheenvuoroja, joissa tuotiin esille, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tavoitteista pit\u00e4isi nyt kokonaan luopua, koska asia tulee niin kalliiksi yhteiskunnalle ja kaikki voimavarat on suunnattava koronakriisin hoitamiseen.<\/p>\n Koronakriisin hyv\u00e4 hoitaminen on parasta talouspolitiikkaa mit\u00e4 voimme tehd\u00e4, mutta saman aikaisesti meid\u00e4n on uskallettava investoida ja katsoa pidemm\u00e4lle tulevaisuuteen. Olemme tulevaisuusvaliokunnassa kuulleet kymmeni\u00e4 asiantuntijoita t\u00e4st\u00e4 asiasta ja heid\u00e4n viestins\u00e4 on selke\u00e4: Investoinnit vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n ovat samaan aikaan my\u00f6s tehokkain tapa hoitaa koronakriisi\u00e4.\u00a0Vihre\u00e4ll\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan laaja-alaisesti EU:n kunnianhimoista suunnitelmaa olla ensimm\u00e4inen hiilineutraali alue vuoteen 2050 menness\u00e4 ja t\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, kuten puhtaan energiatuotannon tukemista ja fossiilisista energial\u00e4hteist\u00e4 irtautumista.<\/p>\n Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on koronapandemiasta huolimatta edelleen ihmiskunnan t\u00e4rkein haaste ja samalla my\u00f6s kaikkien aikojen suurin investointi. Ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikentyminen on ajuri monille muillekin ongelmille. Kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n kehitys uhkaa koko maapallon elinkelpoisuutta ja on siksi suurempi uhka terveydelle ja taloudelle kuin koronavirus konsanaan.<\/p>\n <\/p>\n Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus <\/strong><\/p>\n Toisaalta t\u00e4m\u00e4kin eduskunnassa k\u00e4yty keskustelu osoitti hyvin sen, ett\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 erityisesti huolta siit\u00e4, ett\u00e4 vihre\u00e4 siirtym\u00e4 tarkoittaa Suomelle kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja arjen hyvinvointia sek\u00e4 tukee suomalaisten yritysten toimintaedellytyksi\u00e4 ja kilpailukyky\u00e4. \u00a0T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s poliittisen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden kannalta: Suomessa ei vallitse poliittista yksimielisyytt\u00e4 ilmastotavoitteista. Sen sijaan ymp\u00e4rist\u00f6teknologiaa valmistavien yritysten kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistamista, uuden teknologian kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja arjen hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 sosiaalisia innovaatioita tukevat tavalla tai toisella kaikki osapuolet.\u00a0Edell\u00e4k\u00e4vijyys n\u00e4iss\u00e4 asioissa antaa Suomelle kilpailuvaltin maailmanmarkkinoilla.<\/p>\n Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on jo itsess\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 kilpailukykytekij\u00e4. Esimerkiksi kiertotalous on my\u00f6s materiaali- ja energiatehokkuutta ja kriittisten raaka-aineiden huoltovarmuutta. Vastaavasti my\u00f6s digitalisaatio luo materiaali- ja energiatehokkuutta, samalla kun se s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 aikaa ja rahaa. Uusiutuva energia on kotimaista ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta tuonnista, samalla kun se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energiantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkeiksi tulevaisuuden kilpailukykytekij\u00f6iksi voivat muodostua my\u00f6s ratkaisut, joissa luonnonvaroja nimenomaan j\u00e4tet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi vedenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, tai joissa el\u00e4v\u00e4\u00e4 luontoa jopa vahvistetaan vaikkapa vedenpid\u00e4tyskyvyn lis\u00e4\u00e4miseksi ja kosteuden s\u00e4\u00e4telemiseksi. Monelle uusiutumattomalle luonnonvaralle voidaan my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 korvaajia uusiutuvista raaka-aineista. Esimerkiksi bioteknologialla voidaan luoda vaihtoehtoja muun muassa kivihiilelle ja \u00f6ljylle sek\u00e4 muoville.<\/p>\n Yhteenvetona voidaankin todeta, ett\u00e4 maapallon elinolosuhteiden turvaamisen lis\u00e4ksi vihre\u00e4 siirtym\u00e4 on Suomen kilpailukyvyn ja ty\u00f6llisyystavoitteiden kannalta t\u00e4rke\u00e4 asia. Toisaalta jos ensimm\u00e4inen asia ei toteudu, ei tuolla toisellakaan liene merkityst\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Savon Sanomien blogissa 20.10.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viime viikolla eduskunnassa k\u00e4siteltiin ilmastovuosikertomusta. Sill\u00e4 seurataan maamme p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityst\u00e4 sek\u00e4 keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan suunnitelman toteutumista. Lis\u00e4ksi kertomuksessa seurataan my\u00f6s sektorikohtaista p\u00e4\u00e4st\u00f6kehityst\u00e4 ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kartoituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetuista politiikkatoimista. Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kiireellisyys alkaa nyt korostua, koska ilmaston kiihtyv\u00e4st\u00e4 l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja s\u00e4\u00e4n sek\u00e4 vesiolojen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 koituvat taloudelliset menetykset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet my\u00f6s meill\u00e4 huomattavasti. Vuosikertomuksen mukaan on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4,<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2378","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2378","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2378"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2378\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2379,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2378\/revisions\/2379"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2378"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2378"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2378"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}