{"id":2282,"date":"2020-06-04T08:51:36","date_gmt":"2020-06-04T05:51:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2282"},"modified":"2020-06-04T08:53:27","modified_gmt":"2020-06-04T05:53:27","slug":"tulevaisuuteen-suuntautumisessa-tarvitaan-toivoa-luottamusta-ja-resilienssia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2282","title":{"rendered":"Tulevaisuuteen suuntautumisessa tarvitaan toivoa, luottamusta ja resilienssi\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Torstaina 4.6 vietet\u00e4\u00e4n Toivon nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Onnea kaikille Toivoille. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelen kuitenkin toivoa tunnetilana tai tunnelmana ja erityisesti sen merkityst\u00e4 koronakriisist\u00e4 selviytymisess\u00e4. Toivon-k\u00e4sitteeseen liittyv\u00e4t my\u00f6s luottamus ja resilienssi.<\/p>\n<p>Wikipedian mukaan toivon tunteen voi tuntea mm. silloin, kun on vaarassa, mutta tiet\u00e4\u00e4 pelastuvansa. Toivoa voi olla my\u00f6s se, ett\u00e4 jokin olento on vakavasti sairas, ja on mahdollista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 parantuu. T\u00e4llaisissa tilanteissa &#8221;<em>on toivoa<\/em>&#8221;. Toivon vastakohta on &#8221;<em>toivottomuus<\/em>&#8221;, jolloin ihminen n\u00e4kee mm. jonkun huonon asian parantumattomana tai kokee, ettei jollekin huonolle tilanteelle ole teht\u00e4viss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Silloin sanotaan ett\u00e4 &#8221;<em>ei ole toivoa<\/em>.&#8221;<\/p>\n<p>Suomen Mielenterveysseuran nettisivuilla toivo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mielentilaksi, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 odottaa tulevaisuudelta hyv\u00e4\u00e4. Luottamus on toivoakin vahvempi positiivinen odotus, uskoa siihen, ett\u00e4 asiat menev\u00e4t parhain p\u00e4in. Yleisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4nasenteena toivo ja luottamus tarkoittavat optimismia, sit\u00e4, ett\u00e4 katselee tulevaisuutta mieluummin valoisin mielin.<\/p>\n<p>Psykoterapeutti Maaret Kallio on todennut, ett\u00e4 toivo on keskeinen kompassi vaikeuksista navigoidessa. Tulevaisuus on yh\u00e4 olemassa &#8211; ja jokainen meist\u00e4 voi siihen yksin ja yhdess\u00e4 vaikuttaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Resilienssi uudistavana voimana<\/strong><\/p>\n<p>Covid-19 pandemia on testannut ja samalla kehitt\u00e4nyt yhteiskuntamme kyky\u00e4 reagoida muutoksiin ja yll\u00e4tyksiin. T\u00e4llaista sietokyky\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s resilienssiksi. Resilienssi voi olla s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai uudistavaa.<\/p>\n<p>S\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 resilienssi on kyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 jatkaa olemassa olevia toimintoja ja palauttaa toiminnot mahdollisimman ennalleen mahdollisimman nopeasti. Uudistava resilienssi merkitsee kyky\u00e4 sopeutua ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakyky, vaikka yhteiskunta siirtyy uuteen tilanteeseen tai kyky\u00e4 selviyty\u00e4 kriisist\u00e4 siirtym\u00e4ll\u00e4 uuteen tilaan.<\/p>\n<p>Uudistavassa resilienssiss\u00e4 oleellista on osata katsoa eteenp\u00e4in. Tavoitteena ei ole paluu kriisi\u00e4 edelt\u00e4neeseen tilaan, vaan kriisi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mahdollisuutena toteuttaa yhteiskunnan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kriisinsietokyky\u00e4 vahvistavia uudistuksia. Resilienssi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muutoksen sietokykyn\u00e4 ja sisuna.<\/p>\n<p>Vakavuudestaan huolimatta COVID-19-pandemia avaa my\u00f6s runsaasti uusia mahdollisuuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia, joiden avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pandemian negatiivisia seurauksia. Nyt tarvitaan luovuutta n\u00e4hd\u00e4 uudistumisen my\u00f6nteiset mahdollisuudet. Kriisi antaa tilaa pohtia my\u00f6s sit\u00e4, mist\u00e4 vanhasta voi ja kannattaa luopua, jotta saadaan tilaa jollekin kokonaan uudelle.<\/p>\n<p>Ilmastonmuutos on koronakriisi\u00e4 suurempi uhka ihmiskunnalle. Poikkeukselliset ajat ovat tarjonneet kautta aikojen ihmiskunnalle mahdollisuuden positiiviseen suunnanmuutokseen. Kenties koronapandemia saa aikaan globaalin ymm\u00e4rryksen siit\u00e4, ett\u00e4 juuri nyt investoinnit vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n ja ilmastotavoitteiden mukaiseen toimintaan, on tehokkain tapa hoitaa koronakriisi\u00e4 ja saada talous toiminaan. T\u00e4m\u00e4 antaa koko maapallolle uutta toivoa.<\/p>\n<p>Vihre\u00e4 siirtym\u00e4 ei ole siin\u00e4 mieless\u00e4 kiper\u00e4 ongelma, etteik\u00f6 sit\u00e4 pystytt\u00e4isi ratkaisemaan. Meill\u00e4 on jo olemassa tarvittava teknologia ja osaaminen ja erityisesti Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 onkin Suomelle suuri mahdollisuus, sill\u00e4 olemme huippuosaaja teknologiateollisuudessa ja siihen liittyv\u00e4ss\u00e4 suunnittelussa ja prosessiosaamisessa. Nyt voimme vied\u00e4 osaamisemme kansainv\u00e4lisille markkinoille. My\u00f6s Euroopalla on nyt mahdollisuus ottaa paikka kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Toivon taustalla on luottamus<\/strong><\/p>\n<p>Kriisi\u00e4 seuraava resilienssi on toimivimmillaan demokraattinen, hallittu muutosprosessi. T\u00e4llaisen prosessin l\u00e4pivieminen edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhteiskunnallisen luottamuksen eteen.<\/p>\n<p>Suomalaiset ovat luottaneet koronakriisin aikana siihen, ett\u00e4 yhteiskunta pit\u00e4\u00e4 huolen kaikista eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 oman onnensa nojaan. Suomalaisten luottamus my\u00f6s toisten ihmisten auttamishaluun ja hyv\u00e4ntahtoisuuteen on ollut vahvaa. T\u00e4m\u00e4 sama luottamuksen ilmapiiri on t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s koronan j\u00e4lkihoidossa. Tarvitsemme edelleen viesti\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 olemme yhdess\u00e4 ja selvi\u00e4mme kriisist\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Eriarvoisuuden kasvu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta vieraantuminen heikent\u00e4v\u00e4t luottamusta ja kyky\u00e4 kohdata kriisist\u00e4 johtuva muutos oppimisprosessina. Osallisuuden ja osallistumisen kokemus oppimisprosessissa on merkitt\u00e4v\u00e4. Yksil\u00f6ille ja yhteis\u00f6ille tulee saada kokemus aidosta muutoksessa mukana olemisesta ja yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Luottamuksen ilmapiirin s\u00e4ilyminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4mukavat tosiasiat jaetaan rehellisesti. Luottamus tarkoittaa uskoa, ett\u00e4 asioista kerrotaan niin rehellisesti ja kaunistelematta. Kriisiss\u00e4 yksi t\u00e4llainen ep\u00e4mukava asia on usein se, ettei kukaan tied\u00e4 varmuudella mit\u00e4 tulee tapahtumaan. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 ja niist\u00e4 viestitt\u00e4ess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien on kyett\u00e4v\u00e4 osoittamaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n parasta tietoa hy\u00f6dynt\u00e4en ja ymm\u00e4rt\u00e4en, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tarkoittaa ihmisten arjessa.<\/p>\n<p>Koronakriisin tapauksessa on n\u00e4hty my\u00f6s tahallista virheellisen tiedon levi\u00e4mist\u00e4 internetin kautta. T\u00e4llainen disinformaatio helposti murentaa yhteis\u00f6llist\u00e4 luottamusta. Onkin keskeist\u00e4 panostaa jatkossa entist\u00e4 enemm\u00e4n erilaisiin tapoihin vahvistaa julkisen keskustelun faktaperustaa ja taistella internetiss\u00e4 levi\u00e4v\u00e4\u00e4 virheellist\u00e4 tietoa vastaan. On my\u00f6s kehitett\u00e4v\u00e4 viestinn\u00e4n tapoja, joissa viranomaistoiminnan asiantuntijuuspohja tuodaan paremmin ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mmin esille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuuden toivo<\/strong><\/p>\n<p>Koko v\u00e4est\u00f6n resilienssin kannalta erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa ovat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin panostukset lapsiin ja nuoriin. Tulevaisuuden toivon kannalta eriarvoisuuden kitkeminen, lapsuudenajan tukipalvelut ja turvaverkot sek\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka takaa mahdollisimman hyvin tasavertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille ja nuorille ovat ensisijaisen t\u00e4rkeit\u00e4. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on luotava yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella omaa potentiaaliaan ja kasvaa \u201domaan mittaansa\u201d.<\/p>\n<p>Yhteiskunnan my\u00f6nteisen kehittymisen kannalta lasten ja nuorten auttaminen selviytym\u00e4\u00e4n kriisist\u00e4 on oleellisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. 1990-luvun alun laman hoito ep\u00e4onnistui ja sen seurauksena monen silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan viett\u00e4neen el\u00e4m\u00e4\u00e4n tuli toivottomuus, joka n\u00e4kyi monin eri tavoin yhteiskunnassa useita vuosikymmeni\u00e4 &#8211; ja osittain jopa edelleen. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei n\u00e4it\u00e4 virheit\u00e4 toisteta. Lapsissa ja nuorissa on koko yhteiskunnan toivo ja tulevaisuus. Meill\u00e4 ei ole vara menett\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 tulevaisuuden potentiaalista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n<p>kansanedustaja (sd)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Julkaistu Uuden Suomen blogissa 4.6.2020<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Torstaina 4.6 vietet\u00e4\u00e4n Toivon nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Onnea kaikille Toivoille. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sittelen kuitenkin toivoa tunnetilana tai tunnelmana ja erityisesti sen merkityst\u00e4 koronakriisist\u00e4 selviytymisess\u00e4. Toivon-k\u00e4sitteeseen liittyv\u00e4t my\u00f6s luottamus ja resilienssi. Wikipedian mukaan toivon tunteen voi tuntea mm. silloin, kun on vaarassa, mutta tiet\u00e4\u00e4 pelastuvansa. Toivoa voi olla my\u00f6s se, ett\u00e4 jokin olento on vakavasti sairas, ja on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2282","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2282","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2282"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2282\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2284,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2282\/revisions\/2284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2282"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2282"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2282"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}