Muistisairaudet liitet\u00e4\u00e4n virheellisesti osaksi niin sanottua normaalia ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Muistisairaudet ovat etenevi\u00e4 neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn laaja-alaisesti. Muistisairaudet eiv\u00e4t ole vain ik\u00e4\u00e4ntyneiden sairauksia. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 muistisairasta.<\/p>\n
Virheellinen k\u00e4sitys on edelleen eritt\u00e4in yleinen sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 maailmalla. Vuonna 2019 selvitettiin laajassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa asenteita, jotka liittyv\u00e4t muistisairauksiin. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 maailmanlaajuisesti kaksi kolmesta ajattelee, ett\u00e4 muistisairaudet ovat osa normaalia ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 l\u00e4hes 62% my\u00f6s terveydenhuollon ammattilaisista pit\u00e4\u00e4 muistisairauksia osana normaalia ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Muistisairaudet ja vammaisuus<\/strong><\/p>\n YK:n vammaissopimuksessa vammaisuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: ”Vammaisiin henkil\u00f6ihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitk\u00e4aikainen ruumiillinen, henkinen, \u00e4lyllinen tai aisteihin liittyv\u00e4 vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi est\u00e4\u00e4 heid\u00e4n t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”.<\/p>\n Suomi on allekirjoittanut ja vahvistanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkil\u00f6iden oikeuksista ja se tuli Suomessa voimaan kes\u00e4ll\u00e4 2016. My\u00f6s muistisairaat ovat t\u00e4m\u00e4n sopimuksen piiriss\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vammaispalvelulaissa ei ole suljettu mit\u00e4\u00e4n sairaus- tai vammaryhm\u00e4\u00e4 lain soveltamisen ulkopuolelle. Laissa ei ole esimerkiksi mit\u00e4\u00e4n vamma- tai sairausluetteloa. Siin\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ik\u00e4\u00e4n perustuvia rajoituksia.<\/p>\n Eri puolilta Suomea tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin lukuisia tilanteita, joissa muistisairaita ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4 katsottu vammaiseksi ja heilt\u00e4 on ev\u00e4tty vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja n\u00e4in estetty osallistuminen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. My\u00f6s monet ty\u00f6ik\u00e4iset muistisairaat kohtaavat hankaluuksia palveluja hakiessaan ja usein heid\u00e4t diagnoosin perusteella j\u00e4tet\u00e4\u00e4n heit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4vien ja auttavien vammaispalvelujen ulkopuolelle.<\/p>\n Vaikeavammaisuuden ja vammaisuuden m\u00e4\u00e4rittely ei perustu yksin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai terveydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6n arvioon. Arvioinnin tulee painottua toiminnallisten rajoitusten selvitt\u00e4miseen ja kuvaamiseen vammaisen henkil\u00f6n omassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 toisaalta vammaispalvelulain edellytt\u00e4m\u00e4n pysyvyyden arviointiin.<\/p>\n <\/p>\n Muistiohjelman jatkoa tarvitaan<\/strong><\/p>\n Suomessa on toteutettu kansallista muistiohjelmaa vuosina 2012-2020. Sen tavoitteena on ollut selkeytt\u00e4\u00e4 muistisairaiden hoito- ja auttamispolkuja. Lis\u00e4ksi tavoitteena on ollut lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 muistisairauksista neurologisina vammaissairauksina ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairauden stigmaa. Muistiohjelma loppuu vuoden 2020 lopussa, eik\u00e4 sille ole suunniteltu jatkoa. Muistisairaiden tilannetta on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4 jatkossa osana ik\u00e4ohjelmaa. T\u00e4ss\u00e4 on riskin\u00e4 se, ett\u00e4 asenne- ja toimintatapojen tasolla tapahtuu muistisairauksien hoitoon ja muistisairaiden palveluihin liittyen taantumista ja palaamista vanhakantaiseen ajatteluun siit\u00e4, ett\u00e4 muistisairaudet olisivat vain ik\u00e4\u00e4ntyneiden sairauksia.<\/p>\n Kansainv\u00e4linen Alzheimer’s Disease International – j\u00e4rjest\u00f6 (ADI) on suositellut kaikkiin maihin muistiohjelmaa ja on kantanut huolta muun muassa Suomen tilanteesta. Olemme olleet edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, ja t\u00e4t\u00e4 asemaa ei tule menett\u00e4\u00e4. My\u00f6s viime lauantaina pidetyss\u00e4 Muistiliiton valtuustossa keskusteltiin muistiohjelman tarpeellisuudesta ja kannettiin huolta erityisesti ty\u00f6ik\u00e4isten muistisairaiden tilanteesta, jotta jatkossa voitaisiin paremmin turvata my\u00f6s heille sairauden tehokkaan hoidon edellytt\u00e4m\u00e4 ehe\u00e4 hoitoketju.<\/p>\n Olenkin tekem\u00e4ss\u00e4 hallitukselle toimenpidealoitetta, jossa ehdotan kansallisen muistiohjelman jatkoa. Keskeist\u00e4 t\u00e4lle uudelle ohjelmalle olisi rakentaa hallintoalat ylitt\u00e4en yhdess\u00e4 kolmannen sektorin kanssa aivoterveyden edist\u00e4misen ja muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyn toimenpideohjelma vauvasta vaariin, sill\u00e4 aivoterveyden edist\u00e4minen alkaa jo \u00e4itiysneuvolasta. Lis\u00e4ksi muistiohjelmasta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rakentaa maakuntien toimintaa ohjaava muistisairauksien palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen ehe\u00e4 polku kaikenik\u00e4isille muistisairaille.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n Muistiliiton puheenjohtaja<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Savon Sanomien blogissa 19.5.2020.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Muistisairaudet liitet\u00e4\u00e4n virheellisesti osaksi niin sanottua normaalia ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. Muistisairaudet ovat etenevi\u00e4 neurologisia sairauksia, jotka vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn laaja-alaisesti. Muistisairaudet eiv\u00e4t ole vain ik\u00e4\u00e4ntyneiden sairauksia. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 ty\u00f6ik\u00e4ist\u00e4 muistisairasta. Virheellinen k\u00e4sitys on edelleen eritt\u00e4in yleinen sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 maailmalla. Vuonna 2019 selvitettiin laajassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa asenteita, jotka liittyv\u00e4t muistisairauksiin. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 maailmanlaajuisesti<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2268","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2268"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2269,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2268\/revisions\/2269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}