YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 2. p\u00e4iv\u00e4n autismitietoisuuden kansainv\u00e4liseksi teemap\u00e4iv\u00e4ksi, jotta yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuodesta voidaan korostaa tarvetta parantaa niiden lasten ja aikuisten el\u00e4m\u00e4nlaatua, joilla on aivojen neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6 eli autismikirjon h\u00e4iri\u00f6. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sek\u00e4 siihen, miten h\u00e4n aistii ja kokee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman.<\/p>\n
Autismikirjon oireyhtym\u00e4 ilmenemismuodot ja sen aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet ovat yksil\u00f6llisi\u00e4 ja vaihtelevia. Jotkut pystyv\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin itsen\u00e4isesti, toiset tarvitsevat vahvaa tukea l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. 30-50 prosentilla autismikirjon henkil\u00f6ist\u00e4 on kehitysvamma. Runsaalla 70 prosentilla on jokin neuropsykiatrinen (ADHD, Tourette, OCD) tai psykiatrinen (esimerkiksi ahdistuneisuus tai masentuneisuus) liit\u00e4nn\u00e4ish\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n
Autismiliitto on arvioinut, ett\u00e4 Suomessa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 000 autismikirjon ihmist\u00e4. Toisaalta ADHD-Liiton mukaan Suomessa on noin 200 000 ADHD-oireista.<\/p>\n
Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6ll\u00e4 ja ADHD:ll\u00e4 on jaettua geneettist\u00e4 taustaa. Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6n yhteydess\u00e4 esiintyv\u00e4n ADHD:n samanaikainen esiintyvyys on arvioitu olevan lapsilla jopa 30\u201380%. ADHD:n yhteydess\u00e4 samanaikaisesti autismikirjon h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 lapsilla on arvioitu esiintyv\u00e4n 20\u201350%:lla. Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 erityisesti toimintojen suunnittelu ja joustavuus ovat puutteellisia, kun taas ADHD:ss\u00e4 tyypillisempi\u00e4 ovat vaikeudet tarkkaavuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 ja ty\u00f6muistia edellytt\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4<\/p>\n
<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n Auttamisen ongelmat<\/strong><\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ongelma on se, ett\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 toimintarajoitteita ei riitt\u00e4v\u00e4sti tunnisteta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Koska kyseess\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n vamma, kunnissa ei useinkaan sovelleta sosiaalihuoltolakia ja vammaispalvelulakia niin, ett\u00e4 autismikirjon ihmiset saisivat tarvitsemiaan palveluita.<\/p>\n Esimerkiksi erityislapsiperheet j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein vaille tarvitsemaansa tukea ja palveluita. Erityislasten vanhemmat v\u00e4syv\u00e4t, sairastuvat itse ja heid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yntins\u00e4 vaarantuu taistelussa lapsensa tarvitsemista tukitoimista. Yleist\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 tukea saa vain lastensuojelun kautta eli siin\u00e4 vaiheessa, jossa ongelmat ovat jo ehtineet monimutkaistua ja syventy\u00e4.<\/p>\n Vammaispalvelulain uudistuksessa on varmistettava, ett\u00e4 autismikirjon ihmiset saavat riitt\u00e4v\u00e4t ja tarpeenmukaiset palvelut. Esimerkiksi henkil\u00f6kohtainen apu mahdollistaa usein yhdenvertaisten osallistumisen yhteiskuntaan.<\/p>\n Autismikirjon lasten ja nuorten oikeus oppimiseen toteutuu huonosti, sill\u00e4 kuntien s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kohdistuneet voimakkaasti juuri erityislapsiin. Inkluusio on periaatteena eritt\u00e4in kannatettava, mutta onnistuakseen siihen tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4t resurssit eli erityisopettajia ja koulunk\u00e4yntiavustajia luokanopettajan tueksi, sek\u00e4 osaamista erilaisten oppilaiden kohtaamiseen ja kaikille sopivia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Niin kutsutut avoimet oppimisymp\u00e4rist\u00f6t ovat usein haasteellisia lapsille, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4.<\/p>\n Peruskoulun j\u00e4lkeisiss\u00e4 opinnoissa autismikirjon h\u00e4iri\u00f6n omaava nuori tarvitsee usein rinnalla kulkevaa tukea ja ohjausta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erilaiset joustot, jotka liittyv\u00e4t ty\u00f6teht\u00e4vien suorittamisen tapoihin, teht\u00e4vien tauottamiseen, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n j\u00e4rjestelyihin ja ty\u00f6aikoihin voivat helpottaa arjessa selviytymist\u00e4.<\/p>\n T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 mit\u00e4 aikaisemmin autismikirjo tunnistetaan ja n\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aloittamaan yksil\u00f6lliset kuntoutus- ja tukitoimet, sit\u00e4 helpompaa yksil\u00f6n on p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhdenvertaisesti osalliseksi yhteiskuntaan ja sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kalliita tukitoimia h\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana tarvitsee.<\/p>\n Toivon, ettei koronaepidemia katkaise kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n autismikirjon ihmiselt\u00e4 h\u00e4nen tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta, sill\u00e4 se voi nopeasti johtaa kokonaistilanteen heikentymiseen. Vaikka fyysisi\u00e4 kontakteja on rajoitettava epidemian aikana, tulisi nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 korvaavia tapoja tukeen, apuun ja kuntoutukseen.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 2.4.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 2. p\u00e4iv\u00e4n autismitietoisuuden kansainv\u00e4liseksi teemap\u00e4iv\u00e4ksi, jotta yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuodesta voidaan korostaa tarvetta parantaa niiden lasten ja aikuisten el\u00e4m\u00e4nlaatua, joilla on aivojen neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6 eli autismikirjon h\u00e4iri\u00f6. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sek\u00e4 siihen, miten h\u00e4n aistii ja kokee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman. Autismikirjon oireyhtym\u00e4 ilmenemismuodot<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2207","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2207","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2207"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2207\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2208,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2207\/revisions\/2208"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2207"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2207"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2207"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}