Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on jo yli 84 ja pojan l\u00e4hes 79 vuotta.<\/p>\n
Yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 heit\u00e4 on jo yli miljoona ja vuonna 2030 heit\u00e4 arvioidaan olevan jo l\u00e4hes 1,5 miljoonaa. Heist\u00e4 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 arvioidaan olevan jo yli 800 000, kun vuonna 2017 yli 75-vuotiaiden osuus oli hieman yli puoli miljoonaa henkil\u00f6\u00e4. Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 hieman yli 21 prosenttia on yli 65-vuotiaita, on vuonna 2030 yli 65-vuotiaita on jo nelj\u00e4nnes v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (25,6 %). Viel\u00e4 1990-luvulla ik\u00e4\u00e4ntyneiden osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli 13,5 prosenttia.<\/p>\n
Ajatellessamme tulevaisuutta on t\u00e4rke\u00e4 pohtia, n\u00e4emmek\u00f6 kansakunnan ik\u00e4\u00e4ntymisen uhkana vai mahdollisuutena. Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ik\u00e4ihmiset kokevat omalla kohdallaan. El\u00e4kel\u00e4isten etuj\u00e4rjest\u00f6 Eetu ry:n (2016) teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Huomisen kynnyksell\u00e4 \u2013kyselyss\u00e4 75 prosenttia 55\u201384\u2013vuotiaista koki tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena ja l\u00e4hes yht\u00e4 monet kokivat, ett\u00e4 yhteiskunnassa on paljon ik\u00e4\u00e4n kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ett\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan vanhempia ihmisi\u00e4 ei pidet\u00e4 yhteiskunnassa voimavarana vaan pikemminkin kuluer\u00e4n\u00e4. Minusta n\u00e4m\u00e4 tulokset kertovat surullista tarinaa yhteiskunnan arvoista.<\/p>\n
Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa arvostetaan kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokaisella on oma t\u00e4rke\u00e4 paikkansa. Hyv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa ihminen on t\u00e4rkein – olipa h\u00e4n mink\u00e4 ik\u00e4inen tahansa. Markkinat eiv\u00e4t huolehdi ihmisten hyvinvoinnin jakautumisesta oikeuden- mukaisesti ja tasa-arvoisesti, joten yhteiskunnan on varmistettava, ett\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4 ilman hoivaa ja huolenpitoa. Perustuslaki (19\u00a7) turvaa jokaiselle oikeuden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toimeentuloon ja huolenpitoon. Lis\u00e4ksi julkisen vallan on turvattava riitt\u00e4v\u00e4t sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistett\u00e4v\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4. Vaikka sosiaali- ja terveystoimi ovat siirtyneet tai siirtyv\u00e4t maakunnille, niin kunnan perusteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edelleen terveyden- ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen. Kunta tarvitsee t\u00e4ss\u00e4 muun muassa j\u00e4rjest\u00f6jen apua ja yhdess\u00e4 tekemisen taitoja.<\/p>\n
Elini\u00e4n pidentyminen ei ole \u201dpaha\u201d asia. L\u00e4\u00e4ketieteen kehityksell\u00e4 on pyritty terveiden elinvuosien lis\u00e4\u00e4misen tavoitteeseen. Nyt tavoitteena tulee olla, ett\u00e4 jokainen kansalainen voi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Elini\u00e4n pidentymisen vastapainona on se, ett\u00e4 tulevaisuudessa ik\u00e4ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin terveempi\u00e4 kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Viime aikoina on puhuttua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme my\u00f6s el\u00e4kkeell\u00e4 olevien ty\u00f6panosta – sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 el\u00e4keik\u00e4\u00e4 on nostettu. Jos t\u00e4t\u00e4 tavoittelemme, niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ty\u00f6n muokkaaminen sellaiseksi, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa fyysisesti ja psykososiaalisesti tehd\u00e4 ja siin\u00e4 voi kokea ty\u00f6niloa. Ik\u00e4johtamisen ja ty\u00f6kykyjohtamisen puutteet aiheuttavat usein tilanteita, joissa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee, ettei h\u00e4nen osaamistaan arvosteta tai tarvita. On turha toivoa ihmisten haluavan jatkaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n, elleiv\u00e4t ty\u00f6nantajien ja l\u00e4hijohtajien asenne.<\/p>\n
Tulevaisuudessa ik\u00e4ihmiset ovat yhteiskunnallisesti nykyist\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi ryhm\u00e4, jonka joukkovoima on valtaisa. Koska kansakunnan menestys riippuu kaikkien kansalaisten yhdess\u00e4 toimimisesta yhteiseksi hyv\u00e4ksi, kaikenik\u00e4iset ihmiset onkin saatava kohtaamaan yhteiskunnan keskustelu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoareenoilla tasavertaisina kansalaisina. Ik\u00e4ihmisill\u00e4 on paljon annettavaa muun muassa el\u00e4m\u00e4nkokemuksen tuoman viisauden my\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 viisautta tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aktiivisesti. Ik\u00e4\u00e4ntyneet tulee n\u00e4hd\u00e4 voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa. Ik\u00e4ihmiset ovat usein el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n aktiivisia toimijoita ja mm. kulttuuripalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. He osallistuvat niin omista vanhemmistaan kuin lastenlapsistaan huolehtimiseen. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ik\u00e4ihmisten kohdalla my\u00f6s muun muassa kollektiivista isovanhemmuutta (ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 on omia lapsia tai lapsenlapsia), osallisuutta, vapaaehtois- ja vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n osallistumista ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista.<\/p>\n
Kollektiivinen isovanhemmuuden kehitt\u00e4minen voisi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja alakouluissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n \u201dukki- ja mummitoimintaa\u201d ja sit\u00e4, ett\u00e4 kouluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisi\u00e4 oman sukupolvensa el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoina ja historian kertojina.<\/p>\n
Laajemmin ajateltuna kyse on perusasenteen muuttamisesta: ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten osaaminen, kokemustieto ja -taito tulee saada paremmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kysymys on erilaisten ja uusien kohtaamisareenoiden rakentamisesta eri ik\u00e4isille ihmisille, joiden avulla toinen toisiltaan oppiminen mahdollistuu. Elinik\u00e4isen oppimisen perusajatus on se, ett\u00e4 ihminen oppii koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, ainoastaan oppimistyylit vaihtuvat.<\/p>\n
Yhteisen\u00e4 ik\u00e4poliittisena tavoitteena tulee olla ik\u00e4- ja muistiyst\u00e4v\u00e4llinen Suomi. Kysymys on fyysisest\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, mutta my\u00f6s palveluista ja asenteista. Paljon hyv\u00e4\u00e4 on tapahtunut, mutta tekemist\u00e4 kyll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
Muistiliiton puheenjohtaja<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 10.3.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on jo yli 84 ja pojan l\u00e4hes 79 vuotta. Yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2177","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2177"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2178,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2177\/revisions\/2178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}