t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\nPuutteita vammaisten oikeuksien toteutumisessa on muun muassa asumiseen, osallisuuteen, ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymiseen ja ty\u00f6st\u00e4 satavaan palkkaan sek\u00e4 toimeentuloon liittyen.<\/p>\n
Kaikilla ihmisill\u00e4 tulisi olla oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja kokea ty\u00f6panoksensa olevan merkityksellinen ja hy\u00f6dyllinen yhteiskunnalle. Merkityksellisyyden kokeminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 saa palkkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu onkin aiheellisesti kysynyt, olisiko syyt\u00e4 asettaa vammaisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 koskevia selkeit\u00e4 rekrytointitavoitteita ja kehitt\u00e4\u00e4 uudenlaisia tukitoimia, joiden avulla vammaisten palkkaty\u00f6h\u00f6n osallistuminen olisi nykyist\u00e4 useammin mahdollista. Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisia ja kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa. Olemme kaikki t\u00e4rkeit\u00e4!<\/p>\n
Yh\u00e4 useammalla kehitysvammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on ammattikoulutus, ja se mahdollistaa tehd\u00e4 monenlaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 normaalissa palkkaty\u00f6ss\u00e4, etenkin jos ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirrytt\u00e4ess\u00e4 on mahdollista saada oikeanlaista ty\u00f6h\u00f6nvalmennusta. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 palkkaty\u00f6h\u00f6n palkanneet ty\u00f6nantajat ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4.<\/p>\n
Valitettavan monella ty\u00f6nantajalla on kuitenkin asenteissa korjattavaa tai sitten he eiv\u00e4t tied\u00e4 tarpeeksi esimerkiksi siit\u00e4, millaista tukea he voivat saada vammaisen henkil\u00f6n ty\u00f6llist\u00e4miseen. Ty\u00f6nantajilla on mahdollisuus saada esimerkiksi ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytukea, mutta suurin osa ei tied\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tukimuodosta. Ty\u00f6nantajille suunnattua koulutusta ja tiedotusta olisikin lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Ty\u00f6h\u00f6nvalmentajia voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6s ty\u00f6nantajien valmennukseen.<\/p>\n
Hallitusohjelmassa on monia hyvi\u00e4 kirjauksia vammaisten ty\u00f6llisyyden parantamiseksi. Sinne on kirjoitettu muun muassa:<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin<\/strong>, ett\u00e4 sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointivaltio ottaa huomioon my\u00f6s vammaisten osallisuuden sek\u00e4 mahdollisuuden itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, kouluttautumiseen ja ty\u00f6llistymiseen. Haluamme, ett\u00e4 kaikki pysyv\u00e4t mukana.<\/p>\nToiseksi<\/strong>, ett\u00e4 kolmannen sektorin palkkatukeen on tarkoitus kytke\u00e4 vahva yksil\u00f6llinen tuki, ty\u00f6kyvyn kartoitus ja muita palveluita siten, ett\u00e4 mallista tulee uusi tuki avoimille ty\u00f6markkinoille siirtymiseen. Toisaalta j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s yhteiskunnallisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja sen takia esimerkiksi pitk\u00e4kestoisen ty\u00f6paikkojen luominen j\u00e4rjest\u00f6ihin mahdollistaisi monelle ty\u00f6paikan.<\/p>\nKolmanneksi<\/strong> hallitusohjelmaan on kirjattu, ett\u00e4 parannetaan ty\u00f6h\u00f6nvalmentajien saatavuutta alueilla. Saatavuuden lis\u00e4ksi olisi syyt\u00e4 parantaa my\u00f6s valmentajien ammattitaitoa, niin ett\u00e4 he paremmin pystyisiv\u00e4t huomiomaan my\u00f6s erilaisten vammaisten henkil\u00f6iden erityistarpeet.<\/p>\nTy\u00f6nteon pit\u00e4isi olla my\u00f6s kannattavaa ja siksi palkkatulon ja el\u00e4kkeen yhteensovittaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 on j\u00e4ykk\u00e4 eli ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeell\u00e4 oleva saa ansaita korkeintaan 834 euro kuukaudessa. Jos palkka on suurempi, el\u00e4kett\u00e4 ei makseta. T\u00e4m\u00e4 kannustinloukku voitaisiin korjata ns. lineaarisen mallin avulla, jossa el\u00e4ke pienenee palkkatulon kohotessa.<\/p>\n
Toinen kehitett\u00e4v\u00e4 asia olisi tuettu oppisopimus, jossa opiskelijan rinnalla toimii ty\u00f6h\u00f6nvalmentaja. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi entist\u00e4 useammalle ammattiin opiskelun. Ongelma t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitenkin on se, ett\u00e4 laki ammatillisesta koulutuksesta edellytt\u00e4\u00e4 oppisopimuskoulutuksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 ty\u00f6tunnin viikkoa ja kehitysvammainen voi edell\u00e4 mainitun ansaintarajan puitteissa tehd\u00e4 maksimissaan 18 tunnin ty\u00f6viikkoa.<\/p>\n
Olemmekin yhdess\u00e4 eduskunnan vammaisasiain yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n, jonka puheenjohtajana toimin, kanssa j\u00e4tt\u00e4neet kirjallisen kysymyksen, jossa kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kehitysvammaisten oppisopimuskoulutukseen osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi voisi tehd\u00e4? Ryhm\u00e4 on puoluerajat ylitt\u00e4v\u00e4 ja toimii vammaisten osallisuuden, ty\u00f6llisyyden, vammaispalvelujen sek\u00e4 esteett\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta. Varapuheenjohtajana toimii Noora Koponen (vihr.) ja muita j\u00e4seni\u00e4 ovat Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok), Mari Rantanen (PS), Petri Honkonen (kesk.), Sari Tanus (kd) sek\u00e4 Veronica Rehn-Kivi (RKP).<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
Eduskunnan vammaisasiain yhteisty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtaja<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Uuden Suomen blogissa 28.2.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen vuonna 2016, mutta edelleenk\u00e4\u00e4n Suomessa ei toimita t\u00e4m\u00e4n sopimuksen mukaisesti. Viime viikolla eduskunnassa k\u00e4ytiin tekem\u00e4ni keskustelualoitteen pohjalta laaja keskustelu vammaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Keskustelun kokonaisuudessaan voi katsoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Puutteita vammaisten oikeuksien toteutumisessa on muun muassa asumiseen, osallisuuteen, ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymiseen ja ty\u00f6st\u00e4 satavaan palkkaan sek\u00e4 toimeentuloon liittyen. Kaikilla ihmisill\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2170","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2170","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2170"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2170\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2171,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2170\/revisions\/2171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2170"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2170"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2170"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}