Kirjoitin vuonna 2007 kirjan \u2019Tarinat ty\u00f6n tukena\u2019, jossa k\u00e4sittelin tarinallisuutta yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n, ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja yhteiskunnan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Etsin viikonloppuna kirjasta er\u00e4st\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tarinaa ja j\u00e4in samalla lukemaan mit\u00e4 olin kirjoittanut 13 vuotta sitten yhteiskunnallisista tarinoista. Ihmeekseni huomasin, ettei teksti tuntunut vanhentuneelta, vaan kertoo my\u00f6s nykyhetkest\u00e4.<\/p>\n
Olin kirjoittanut, ett\u00e4 yhteiskunnallisissa tarinoissa ja puheissa ihannoidaan tehokkuutta ja markkinavoimia. Kerronta noudattaa vanhaa tarinakaavaa hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lisest\u00e4 taistelusta. Hyv\u00e4\u00e4 on se, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 yritysten kukoistusta, pahaa taas se, mik\u00e4 saattaisi rajoittaa sit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tehokkuuspuheessa ihmisen arvo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy rahan, menestyksen ja maineen mukaan. Kun kuuntelee keskustelua esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkinatilanteesta, niin tarinan kaava on sama.<\/p>\n
Olin my\u00f6s ennakoinut vuonna 2007 sit\u00e4, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mpeneminen ja ekokatastrofin uhka ovat esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maailma tarvitsee uudenaikaisia kollektiivisia tarinoita, jotta pystyt\u00e4\u00e4n selviytym\u00e4\u00e4n tulevaisuuden haasteista. Emme voi luopua kokonaan yhteisist\u00e4 suurista kertomuksista, sill\u00e4 niin kauan kuin el\u00e4m\u00e4n edellytykset t\u00e4ll\u00e4 planeetalla ovat yhteiset, olemme my\u00f6s osa yhteist\u00e4 tarinaa ja historiaa. Toivottavasti ymm\u00e4rr\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n, ettei ihmiskunnan tarinankerrontaa aloiteta joskus: \u201dOlipa kerran ihmiskunta, jota ei en\u00e4\u00e4 ole…\u201d<\/p>\n
Vuonna 2007 olin my\u00f6s todennut, ett\u00e4 markkinamekanismi oli tullut salakavalasti mukaan kaikkeen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaa selitt\u00e4viin tarinoihin. Kaikkia asioita oli ryhdytty kuvaamaa talouden k\u00e4sittein, joista oli tullut er\u00e4\u00e4nlaista normistoa. Esimerkiksi k\u00e4sitteet kilpailuttaminen, tulosvastuu ja tuote olivat siirtyneet t\u00e4ysin normaaleiksi tieteen, taiteen ja jopa uskonnon k\u00e4sitteiksi. Kouluissa ei ole en\u00e4\u00e4 oppilaita eik\u00e4 sairaalassa potilaita, vaan molemmissa on asiakkaita, jotka kuluttavat palveluita.<\/p>\n
Olin kirjoittanut esimerkin markkinakeskeisyyden ja sen mukanaan tuoman tuottavuusajattelun aiheuttamasta ristiriidasta hoito- ja hoivaty\u00f6ss\u00e4 lainaten Merete Mazzarellaa, joka kirjoitti kirjassa Hyv\u00e4n kosketus (2005) seuraavasti:<\/p>\n
\u201dJos ajatellaan kamarimusiikkikappaletta, joka on s\u00e4velletty viidelle soittajalle, ja jonka soittaminen kest\u00e4\u00e4 puoli tuntia, niin ei kai kenellek\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4lk\u00e4ht\u00e4isi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 puolituntista ty\u00f6aikaa irtisanomalla muitta mutkitta yksi soittaja ja sitten odottaa, ett\u00e4 loput nelj\u00e4 soittaisivat t\u00e4sm\u00e4lleen samalla tavalla kuin kaikki viisi alun perin. Kamarimusiikkikappaleen soittaminen ja kuunteleminen vie sen ajan mink\u00e4 se vie. Hoitoalalla on sama tilanne. Lapsen tai vanhuksen lohduttaminen, vaippojen vaihtaminen lapselle tai vanhukselle ovat tekoja, jotka viev\u00e4t juuri sen ajan mink\u00e4 ne viev\u00e4t – tai niiden pit\u00e4isi saada vied\u00e4, sill\u00e4 kuten me kaikki tied\u00e4mme, hoitoalaa uhkaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voimakkaat leikkaukset ja nopeammat tahdin vaatimukset, jollaisia kukaan taiteen maailmassa ei siet\u00e4isi.\u201d<\/em><\/p>\n Samoista asioista puhumme edelleenkin, eik\u00e4 tilanne ole parantunut. T\u00e4n\u00e4kin kev\u00e4\u00e4n\u00e4 kyseenalaistetaan hoitoty\u00f6ntekij\u00f6iden vaatimuksia inhimillisist\u00e4 ty\u00f6olosuhteista ja ty\u00f6n vaativuuden mukaisesta palkkauksesta. Vaatimuksista syyllist\u00e4misen tarina on yleistynyt viime viikkoina.<\/p>\n K\u00e4sittelin kirjassani my\u00f6s 2000- luvun alkupuolella vallalle tullutta k\u00e4sitett\u00e4 \u201duusi julkisjohtaminen\u201d, jossa vaadittiin johtajuuden mallien omaksumista yksityiselt\u00e4 puolelta. Kirjoitin kirjassani, ett\u00e4 esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen johtamisen ongelmat eiv\u00e4t johdu julkisen sektorin tehottomuudesta vaan siit\u00e4, ett\u00e4 suuri osa ylimmiss\u00e4 johtoteht\u00e4viss\u00e4 toimivista henkil\u00f6ist\u00e4 ei ole saanut kunnollista johtamiskoulutusta.<\/p>\n Sosiaali- ja terveystoimessa laajimman johtamiskoulutukseen saaneita henkil\u00f6it\u00e4 ovat useimmiten ylihoitajat ja osastonhoitajat, joiden osaamista ei riitt\u00e4v\u00e4sti hy\u00f6dynnet\u00e4. Olen t\u00e4st\u00e4 asiasta edelleen samaa mielt\u00e4. Sosiaali- ja terveystoimen johtajina toimivilla on valitettavan usein puutteelliset johtamistiedot, -taidot ja -valmiudet. Hoitoty\u00f6n johtajien asema on monin paikoin jopa heikentynyt, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy hoitoty\u00f6nty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6pahoinvointina.<\/p>\n Yhteiskunnallista taistelua eri intressiryhmien v\u00e4lill\u00e4 tavoiteltavasta kehityksen suunnasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n murroskausien aikana tiukemmin kuin tasaisina aikoina. T\u00e4ss\u00e4 taistelussa tarinoiden voima on aina ollut – ja on – suuri. Tuleville teoille luodaan maaper\u00e4\u00e4 puheilla, kirjoituksilla ja kannanotoilla. Kannattaa olla tarkasti kuulolla, mit\u00e4 tarinoita nyt uuden vuosikymmenen alkaessa kerrotaan. Tarinoilla on taipumusta toteutua.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 6.2.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoitin vuonna 2007 kirjan \u2019Tarinat ty\u00f6n tukena\u2019, jossa k\u00e4sittelin tarinallisuutta yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n, ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja yhteiskunnan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Etsin viikonloppuna kirjasta er\u00e4st\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tarinaa ja j\u00e4in samalla lukemaan mit\u00e4 olin kirjoittanut 13 vuotta sitten yhteiskunnallisista tarinoista. Ihmeekseni huomasin, ettei teksti tuntunut vanhentuneelta, vaan kertoo my\u00f6s nykyhetkest\u00e4. Olin kirjoittanut, ett\u00e4 yhteiskunnallisissa tarinoissa ja puheissa ihannoidaan tehokkuutta ja markkinavoimia. Kerronta<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2144","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2144","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2144"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2144\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2145,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2144\/revisions\/2145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2144"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2144"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2144"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}