Jos haluamme saavuttaa hallituksen ty\u00f6llisyystavoitteen, edellytt\u00e4\u00e4 se osaty\u00f6kykyisten ja vammaisten ty\u00f6llisyyden parantamisesta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa n\u00e4m\u00e4 kaksi ryhm\u00e4\u00e4 toisistaan, sill\u00e4 kaikki vammaiset eiv\u00e4t ole osaty\u00f6kykyisi\u00e4. Monet vammaiset pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kokoaikaista ty\u00f6t\u00e4, jos ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on tehty kohtuullisia mukautuksia. Mukautuksia ovat esimerkiksi ty\u00f6oloihin, ty\u00f6n organisointiin ja ty\u00f6menetelmiin teht\u00e4v\u00e4t muutokset. Ty\u00f6nantajilla on mahdollisuus saada ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytukea, mutta ty\u00f6nantajat eiv\u00e4t tunne j\u00e4rjestelytuen mahdollisuuksia riitt\u00e4v\u00e4sti. Esimerkiksi digitaalisuus ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat erityisryhmi\u00e4 olemaan yh\u00e4 enemm\u00e4n mukana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kirjoitan kuitenkin osaty\u00f6kykyisten ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4. Osaty\u00f6kykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa ty\u00f6n tekemist\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan osaty\u00f6kykyinen on henkil\u00f6, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa ty\u00f6llistymist\u00e4. Pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6miss\u00e4 on paljon osaty\u00f6kykyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Toki t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu muitakin, esimerkiksi vammaisia henkil\u00f6it\u00e4. Erityisesti pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien kohdalla ongelmana on ollut se, ettei asiakkaan palvelutarvetta, ty\u00f6kyky\u00e4 ja kuntoutustarvetta selvitet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n yksil\u00f6llisesti ja monialaisesti, mik\u00e4 on johtanut ty\u00f6tt\u00f6mien j\u00e4\u00e4miseen heille sopivien palveluiden ulkopuolelle.<\/p>\n
Hallitusohjelmassa mainittu osaty\u00f6kykyisten ty\u00f6kykyohjelma on tarkoitettu juuri t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Ohjelmaan on varattu t\u00e4lle vuodelle 10 miljoonaa euroa. Sipil\u00e4n hallitus kuvitteli, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 saadaan ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n sanktioilla, mutta n\u00e4m\u00e4 ns. aktiivimalli osoittautui toimimattomaksi ja ep\u00e4inhimilliseksi erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat hoitoa, ohjausta, rinnalla kulkemista ja kuntoutusta. Onneksi aktiivimalli on nyt purettu ja yh\u00e4 useampi osaty\u00f6kykyinen p\u00e4\u00e4see yksil\u00f6llisen tuen ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen palvelujen piiriin.<\/p>\n
Hallitusohjelmassa puhutaan ensimm\u00e4isen kerran hyvinvointitaloudesta. Hyvinvointitalouden kannalta keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet ovat osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytysten luominen sek\u00e4 yhdenvertaisuuden takaaminen. Sen sijaan, ett\u00e4 pohdittaisiin, miten saadaan ihminen mukautettua ty\u00f6h\u00f6n sopivaksi, on syyt\u00e4 pohtia, miten jokaiselle l\u00f6ytyy sopiva ty\u00f6. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6lle asetettujen vaatimusten rinnalla asetetaan vaatimuksia my\u00f6s ty\u00f6lle. Esimerkiksi eri tavoin osaty\u00f6kykyisille ja pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mille tulisi r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 sellaisia ty\u00f6- ja osallistumismahdollisuuksia, joihin he voisivat aidosti tarttua ja josta he saavat palkkaa.<\/p>\n
Kehitysvammaiset ovat esimerkiksi ryhm\u00e4, joiden potentiaalia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellytt\u00e4\u00e4 yhdenvertaista kohtelua kaikille kansalaisille, mutta edelleenkin t\u00f6ihin haluavat ja siihen kykenev\u00e4t kehitysvammaiset ohjataan sosiaalitoimistoon eik\u00e4 ty\u00f6voimapalveluihin. He saavat usein ns. ty\u00f6osuusrahaa, joka on 12 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, vaikka usein antavat paljon suuremman ty\u00f6panoksen ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Investoimalla sellaisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka tehokkaalla tavalla tukevat toimintakyky\u00e4, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t osaamista ja torjuvat syrj\u00e4\u00e4n joutumista, voimme pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 tilanteeseen, jossa nopeatkaan muutokset ty\u00f6ss\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eiv\u00e4t synnyt\u00e4 suuria ongelmia yksil\u00f6tasolla tai yhteiskunnassa. Vaikka lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 ihmisten tukemiseen panostaminen tuottaa taloudellisia kustannuksia, kuten esimerkiksi julkinen ty\u00f6llist\u00e4minen, pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 toteutuvat hyvinvointihy\u00f6dyt tekev\u00e4t panostuksista taloudellisesti kannattavia. Mik\u00e4li panostukset ihmisten hyvinvointiin j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4, se n\u00e4kyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yhteiskunnan huono-osaisuutena, syrj\u00e4\u00e4n joutumisena ja niist\u00e4 aiheutuvina kustannuksina.<\/p>\n
Hyvinvointitalousajattelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata arvioida ja laskea n\u00e4iden vaihtoehtoiskustannusten hinta. Kun lasketaan esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6ihin suunnatun palkkatuen vaikuttavuutta, on muistettava laskea my\u00f6s ty\u00f6st\u00e4 aiheutuvan hy\u00f6dyn hinta. J\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sellaista t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muu taho ei j\u00e4rjest\u00e4. Esimerkiksi ik\u00e4ihmisten luona teht\u00e4v\u00e4t lumity\u00f6t, kaupassa k\u00e4ynti apu ym. kotitalkkaritoiminnan kaltainen j\u00e4rjest\u00f6jen tarjoama apu mahdollistaa ik\u00e4ihmisen kotona olemisen kauemmin. T\u00e4st\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t niin yksil\u00f6 kuin yhteiskunta.<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nkansanedustaja (sd)<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 28.1.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jos haluamme saavuttaa hallituksen ty\u00f6llisyystavoitteen, edellytt\u00e4\u00e4 se osaty\u00f6kykyisten ja vammaisten ty\u00f6llisyyden parantamisesta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa n\u00e4m\u00e4 kaksi ryhm\u00e4\u00e4 toisistaan, sill\u00e4 kaikki vammaiset eiv\u00e4t ole osaty\u00f6kykyisi\u00e4. Monet vammaiset pystyv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kokoaikaista ty\u00f6t\u00e4, jos ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on tehty kohtuullisia mukautuksia. Mukautuksia ovat esimerkiksi ty\u00f6oloihin, ty\u00f6n organisointiin ja ty\u00f6menetelmiin teht\u00e4v\u00e4t muutokset. Ty\u00f6nantajilla on mahdollisuus saada ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytukea, mutta ty\u00f6nantajat<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2131","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2131","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2131"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2136,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2131\/revisions\/2136"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}