T\u00e4ll\u00e4 viikolla viet\u00e4mme valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Omaishoitaja on henkil\u00f6, joka auttaa perheenj\u00e4sent\u00e4 tai muuta l\u00e4heist\u00e4, joka ei sairauden, vamman tai muun syyn takia selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanne miellet\u00e4\u00e4n usein ik\u00e4ihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat l\u00e4heiset ovat lapsia tai ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4. Omaishoitotilanne voi tulla perheen el\u00e4m\u00e4\u00e4n eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa.<\/p>\n
Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ik\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 vanhemmistaan huolehtivat tytt\u00e4ret ja pojat. Hoitosuhde voi kehitty\u00e4 hitaasti hoidettavan avuntarpeen lis\u00e4\u00e4ntymisen seurauksena tai \u00e4killisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityist\u00e4 hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen my\u00f6t\u00e4. Omaishoito koskettaa kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 erilaisissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa ja siksi t\u00e4m\u00e4n vuoden omaishoitajaliiton teeman on: N\u00e4e, huomaa, kuule – omaishoidon monimuotoisuus.<\/p>\n
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti l\u00e4heist\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitotilanteissa on eroja hoivan sis\u00e4ll\u00f6n, keston ja rasittavuuden suhteen. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2018 noin 47 500. Omaishoito on hoidettaville inhimillist\u00e4 ja yhteiskunnalle edullista, mink\u00e4 vuoksi omaishoitajien tukeen, apuun ja rinnalla kulkemiseen kannatta panostaa. Meill\u00e4 on yhteiskunnassa paljon tekemist\u00e4 omaishoitajien oikeuksien parantamiseksi<\/p>\n
Omaishoidosta hallitusohjelmaan on kirjattu ainoastaan: Kehitet\u00e4\u00e4n omaishoitoa, mutta t\u00e4t\u00e4 tavoitetta on konkretisoitu muun muassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – hankkeen sis\u00e4ll\u00e4. Ohjelma t\u00e4ht\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmisl\u00e4ht\u00f6isten palvelukokonaisuuksien kehitt\u00e4miseen. Palveluja kehitet\u00e4\u00e4n ohjelmassa niin, ett\u00e4 ne voidaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hallitusohjelman mukaisessa soterakenteessa eli tulevissa maakunnissa.<\/p>\n
Tarkoitus on my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4isi\u00e4 omaishoidon kriteereit\u00e4 koko mahan ja panostaa omaishoitajien vapaap\u00e4ivien pit\u00e4misen tukemiseen. Omaishoitajaliiton selvityksen mukaan suuri osa omaishoitajista ei pid\u00e4 vapaap\u00e4ivi\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 heill\u00e4 on kokemus huonosti j\u00e4rjestetyst\u00e4 vuorohoidosta. Lis\u00e4ksi erityist\u00e4 huomiota tullaan kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvien omaishoitajien tilanteeseen.<\/p>\n
Vuosille 2020-2022 talousarviossa ja kehyksiss\u00e4 on varattu yhteens\u00e4 65 miljoonaa euroa omaishoidon kehitt\u00e4miseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen. Vuodesta 2023 l\u00e4htien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonaa euroa t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen.<\/p>\n