Viime viikolla vietettiin sek\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 lapsen oikeuksien viikkoa ett\u00e4 mielenterveysviikkoa. Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin my\u00f6s terapiatakuu kansalaisaloitteesta. Aloitteessa vaaditaan mielenterveyspalveluiden tehostamista niin ett\u00e4 hoidon tarpeen arviointi on teht\u00e4v\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n kolmen p\u00e4iv\u00e4n kuluessa yhteydenotosta ja hoitoon p\u00e4\u00e4sy viimeit\u00e4\u00e4n kuukauden kuluessa. Terapiatakuualoitteessa on siis kysymys lapsen oikeudesta oikea-aikaisiin mielenterveyspalveluihin. Toki mielenterveyspalvelujen ongelmat ja puutteet koskevat kaikenik\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 yli puolet suomalaisista kokee jossakin vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6n, mutta vain puolet mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. T\u00e4ss\u00e4 kirjoitan kuitenkin lapsista ja nuorista.<\/p>\n
Apua\u00a0tarvitsevaa lasta ei voida j\u00e4tt\u00e4\u00e4 odottamaan \u201dparempia aikoja\u201d, sill\u00e4 kysymys on h\u00e4nen koko tulevaisuudestaan! Kun lapsen mieli j\u00e4rkkyy, on avun oltava mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 ja matalan kynnyksen takana. T\u00e4ll\u00f6in niin lapsen kuin my\u00f6s vanhempien ja koko perheen on voitava luottaa siihen, ett\u00e4 palvelut ja tuki ovat saatavilla asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.<\/p>\n
Vaikka suurin osa suomalaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, olemme tarkastusvaliokunnassa kuulleet t\u00e4m\u00e4n syksyn aikana surullisia tietoja siit\u00e4, etteiv\u00e4t lasten oikeudet Suomessa toteudu kaikkien lasten kohdalla ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa nuorten syrj\u00e4ytymisen\u00e4 – tai parempi olisi varmaan sanoa, ett\u00e4 lapset ja nuoret j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ulkopuolelle. Kukaan nuori ei halua syrj\u00e4yty\u00e4!<\/p>\n
Muutos on aloitettava perusasioista. Eilen juttelin yl\u00e4koululaisen Erikan ja lukiolaisen Iidan kanssa ja he kertoivat, ett\u00e4 alakoulussa on aina oma opettaja, joka tuntee oppilaat, ja jonka kanssa on helppo menn\u00e4 juttelemaan. Yl\u00e4koulussa tilanne muuttuu, eik\u00e4 omaa opettaja en\u00e4\u00e4 ole ja lukiossa opiskelijat joutuvat selviytym\u00e4\u00e4n viel\u00e4kin itsen\u00e4isemmin. Molemmat korostivat, ett\u00e4 my\u00f6s yl\u00e4koulussa ja lukiossa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla pysyv\u00e4mpi suhde edes johonkin aikuiseen, jolta olisi turvallista hakea ja pyyt\u00e4\u00e4 apua silloin kun sit\u00e4 tarvitsee. Oikea aikainen apu ja tuki tarkoittaa siis my\u00f6s toimintakulttuurin muutoksia kouluissa.<\/p>\n
Olemme siis ep\u00e4onnistuneet monella tavalla Suomessa varhaisen tuen toteutuksessa ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa huostaanottojen lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2018 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 544 lasta ja nuorta. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 2,6 prosenttia edellisest\u00e4 vuodesta. Puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa lastensuojelun asiakkuuteen joudutaan turvautumaan siksi, ettei mielenterveyspalveluja ole. Nuorten mielenterveyspalvelujen ja p\u00e4ihdepalvelujen painopistett\u00e4 on saatava nopealla aikataululla siirretty\u00e4 ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n toimintaan ja peruspalveluihin.<\/p>\n
Suuri ongelma palveluissa on se, ett\u00e4 apua tarvitsevasta nuoresta ei oteta riitt\u00e4v\u00e4n hyviss\u00e4 ajoin koppia. Usein on kysymys resursseista ja my\u00f6s rohkeudesta tai herkkyydest\u00e4 puuttua. Tukiviidakko on sirpaleinen ja hajallaan.<\/p>\n
Erityislasten tilanne on vaikeutunut monin paikoin. Esimerkiksi ADHD, kehitysvammaisuus, autismi, Asperger ja vastaavat tilanteet tuovat perheeseen huolta ja uupumista. Lapsille ja nuorille sek\u00e4 heid\u00e4n perheilleen kohdennettuja palveluita my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t vammaispalvelut, psykiatria, neurologia ja lastensuojelu. Saamieni viestien perusteella voi todeta, etteiv\u00e4t perheet saa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 apua resurssipulaan takia. Haettavaa tukea ei my\u00f6nnet\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6syist\u00e4 tai lapsi laitetaan jonottamaan tarvitsemaansa apua. Lis\u00e4ksi monessa koulussa erityislapset ovat samassa suuressa ryhm\u00e4ss\u00e4 muiden kanssa ilman henkil\u00f6kohtaista avustajaa. Tilanne on opettajillekin kohtuuton \u2013 puhumattakaan lapsista.<\/p>\n
Hoidon ja avun pit\u00e4isi olla lapsen ja nuoren kannalta yksil\u00f6llist\u00e4 ja oikea-aikaista.\u00a0Huomio ja tarmo tulee keskitt\u00e4\u00e4 lapsen toipumisen ja kuntoutumisen edist\u00e4miseen, ei eri viranomaistahojen toimialueiden selvitt\u00e4miseen. Niin kodin, koulun, nuorisoty\u00f6n sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee puhaltaa yhteen hiileen ja luoda yhdess\u00e4 parhaat mahdolliset edellytykset toipumiselle. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan paitsi riitt\u00e4vi\u00e4 resursseja, mutta my\u00f6s uutta yhdess\u00e4 toimimisen tapaa. N\u00e4in voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 vanhempien uupumista ja oireiden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 ja tilanteen pahenemista.<\/p>\n
Apua tarvitsevaa lasta ei voida j\u00e4tt\u00e4\u00e4 odottamaan. On my\u00f6s kohtuutonta pompotella lapsia ja nuoria ja heiden perheit\u00e4\u00e4n paikasta toiseen. Nykyinen systeemi tuntuu joskus jopa pompotteluun johdosta poisk\u00e4\u00e4nnytt\u00e4v\u00e4n apua tarvitsevia palvelujen parista. Palvelujen riitt\u00e4v\u00e4t resurssit on turvattava ja koko perhe on kohdattava kokonaisuutena ja tuki on my\u00f6s osattava suunnata perheen ja l\u00e4heisten jaksamiseen. Ajoissa saatu tuki ja rinnalla kulkeminen ovat parhaita keinoja auttaa. Lasten ja nuorten kohdalla on kyse koko heid\u00e4n tulevaisuudestaan.<\/p>\n
Terapiatakuu – kansalaisaloite on t\u00e4rke\u00e4 ja kannatettava, sill\u00e4 siin\u00e4 on otettu esille yhteiskunnassamme oleva vakava ep\u00e4kohta, joka on p\u00e4\u00e4ssyt pahenemaan usean vuoden aikana. Nykyinen hallitus on sitoutunut mielenterveyden parantamiseen. Hallituksella on useita toimenpiteit\u00e4, joilla vastataan t\u00e4m\u00e4n kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Mielenterveysstrategiaa ollaan uusimassa. Strategian tarkoituksena on hoitoon p\u00e4\u00e4syn nopeuttaminen sek\u00e4 palvelujen oikea-aikuisuus ja laatu. Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa ollaan my\u00f6s tiukentamassa. Seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n hoitotakuun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottoon liittyv\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6valmistelu on jo k\u00e4ynniss\u00e4. Hoitotakuu piiriin kuuluvat my\u00f6s mielenterveyspalvelut.<\/p>\n
Matalan kynnyksen mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalvelut ovat my\u00f6s osa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Tavoitteena on varhainen puuttuminen ja tuki. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s integroida eri tahojen ty\u00f6.<\/p>\n
Nuorten auttamiseksi on perustasolle tarkoitus tuoda ja vakiinnuttaa yleisimpiin mielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden lyhyit\u00e4 varhaisinterventioita eli nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksell\u00e4 tarjottavia lyhytterapiajaksoja. Mallin valmistelu on k\u00e4ynniss\u00e4 ja tarkoitus on, ett\u00e4 toimeenpano ja siihen liittyv\u00e4 koulutus voidaan suunnitella ja toteuttaa paikallisesti sovitulla tavalla. N\u00e4m\u00e4 varhaisinterventiot eiv\u00e4t ratkaise kaikkia ongelmia. Jatkossakin tarvitaan vankkaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 erikoissairaanhoitoa vakaville mielenterveyden ongelmille.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4, joilla voidaan vastata my\u00f6s hyv\u00e4n kansalaisaloitteen esille nostamiin haasteisiin.<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
Tarkastusvaliokunnan vpj.<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 25.11.2019.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla vietettiin sek\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 lapsen oikeuksien viikkoa ett\u00e4 mielenterveysviikkoa. Keskiviikkona eduskunnassa keskusteltiin my\u00f6s terapiatakuu kansalaisaloitteesta. Aloitteessa vaaditaan mielenterveyspalveluiden tehostamista niin ett\u00e4 hoidon tarpeen arviointi on teht\u00e4v\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n kolmen p\u00e4iv\u00e4n kuluessa yhteydenotosta ja hoitoon p\u00e4\u00e4sy viimeit\u00e4\u00e4n kuukauden kuluessa. Terapiatakuualoitteessa on siis kysymys lapsen oikeudesta oikea-aikaisiin mielenterveyspalveluihin. Toki mielenterveyspalvelujen ongelmat ja puutteet koskevat kaikenik\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 yli<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2089","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2089","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2089"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2089\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2090,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2089\/revisions\/2090"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2089"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2089"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2089"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}