Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkil\u00f6\u00e4, joista ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 on noin 25 000. Heist\u00e4 vain noin 2-4 prosenttia on palkkaty\u00f6ss\u00e4. Kehitysvammaliiton arvion mukaan 3000 kehitysvammaista ihmist\u00e4 voisi ty\u00f6llisty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti palkkaty\u00f6h\u00f6n, jos ty\u00f6nantajat saisivat oikeanlaista tietoa ja tukea. Suurin osa ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 kehitysvammaisista eli noin 15 000 – 16 000 on mukana vammaispalvelujen ty\u00f6- tai p\u00e4iv\u00e4toiminnassa.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi noin 2300 toimii kehitysvammaisten avoty\u00f6toiminnassa. Avoty\u00f6ksi tai avoty\u00f6toiminnaksi kutsutaan sit\u00e4, kun kehitysvammainen henkil\u00f6 sosiaalihuollon palveluna ty\u00f6skentelee tavallisella ty\u00f6paikalla. Avoty\u00f6st\u00e4 ei solmita ty\u00f6sopimusta, eik\u00e4 sit\u00e4 siten tehd\u00e4 ty\u00f6suhteessa, vaan huoltosuhteessa: avoty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 henkil\u00f6 on ty\u00f6paikalla sosiaalihuollon palvelun asiakkaana, ei ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Avoty\u00f6st\u00e4 sopivat kesken\u00e4\u00e4n palvelun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimiva kunta tai kuntayhtym\u00e4 sek\u00e4 organisaatio, jolle avoty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kehitysvammainen henkil\u00f6 ei saa avoty\u00f6st\u00e4 palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa h\u00e4nelle verottomana avustuksena ty\u00f6osuusrahaa korkeintaan 12 euroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Kun henkil\u00f6 ei ole ty\u00f6suhteessa ty\u00f6nantajaan, h\u00e4n ei saa muutakaan ty\u00f6suhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa.<\/p>\n
Avoty\u00f6toimintaan liittyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja juridisia ongelmia. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 avoty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on heikko asema, avoty\u00f6t\u00e4 teett\u00e4v\u00e4 organisaatio, esimerkiksi yksityinen yritys, voi saada palkatonta ty\u00f6t\u00e4 teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 perusteetonta etua markkinoilla. Eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet eiv\u00e4t ole avoty\u00f6n osalta selvi\u00e4.<\/p>\n
Avoty\u00f6 johtaa hyvin harvoin palkkaty\u00f6h\u00f6n. Siit\u00e4 on tullut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pikemminkin este tai ainakin hidaste sille, ett\u00e4 kehitysvammaiset henkil\u00f6t ty\u00f6llistyisiv\u00e4t paremmin palkkat\u00f6ihin. Harvat yritykset tai toimijat haluavat maksaa ty\u00f6st\u00e4, jonka ne ovat tottuneet saamaan ilmaiseksi tai hyvin halvalla.<\/p>\n
Yh\u00e4 useammalla kehitysvammaisella henkil\u00f6ll\u00e4 on nykyisin ammattikoulutus, ja he voivat tehd\u00e4 monenlaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 normaalissa palkkaty\u00f6ss\u00e4, jos saisivat oikeanlaista ty\u00f6valmennusta. Kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4 palkkaty\u00f6h\u00f6n palkanneet ovat kehitysvammaliiton selvityksen mukaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Miten kehitysvammaisten ty\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n Suomessa tulisi selvitt\u00e4\u00e4 niin sanotun kiinti\u00f6lain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Muun muassa Saksassa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6n on palkattava viisi prosenttia ty\u00f6voimastaan vammaisen statuksen omaavia henkil\u00f6it\u00e4 tai vaihtoehtoisesti maksettava kuukausittaista sakkomaksua integraatiovirastolle. Saksassa t\u00e4m\u00e4 toimii hyvin.<\/p>\n Kehitysvammaisen henkil\u00f6n ty\u00f6llistyminen edellytt\u00e4\u00e4 usein aluksi rinnalla kulkemista ja siksi ty\u00f6valmentajia tulisi saada lis\u00e4\u00e4 auttamaan ty\u00f6suhteen alun haasteissa. Ty\u00f6valmentajia lis\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6nantajat saavat lis\u00e4\u00e4 tietoa kehitysvammaisten ihmisten ty\u00f6llist\u00e4misest\u00e4 ja esimerkiksi palkkatuen ja ty\u00f6olosuhteiden j\u00e4rjestelytuen mahdollisuudesta.<\/p>\n Ty\u00f6nteosta tulisi tehd\u00e4 my\u00f6s kannattavaa. Suurin osa kehitysvammaisista on ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeell\u00e4 ja haluaa ty\u00f6skennell\u00e4 joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeell\u00e4 oleva saa ansaita korkeintaan 784 euroa kuukaudessa. Jos palkka on suurempi, el\u00e4kett\u00e4 ei makseta.<\/p>\n Jotta ty\u00f6nteko on kannattavaa kehitysvammaisille henkil\u00f6lle, h\u00e4nen tulee ansaita alle 784 euroa tai yli 1700 euroa kuukaudessa. T\u00e4m\u00e4 kannustinloukku voidaan korjata niin kutsutulla lineaarisesti mallilla, jossa el\u00e4ke pienenee v\u00e4hitellen palkkatulon kohotessa. Lineaarinen malli helpottaisi my\u00f6s muiden vammaisten ja pitk\u00e4aikaissairaiden tilannetta.<\/p>\n Kehitysvammaisten ty\u00f6llistymist\u00e4 helpottaisi my\u00f6s tuettu oppisopimuskoulutus, jossa opiskelijan rinnalla toimii ty\u00f6h\u00f6nvalmentaja. Ongelmana t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 laki ammatillisesta koulutuksesta edellytt\u00e4\u00e4 oppisopimuskoulutuksessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 ty\u00f6tunnin viikkoa. Kehitysvammainen henkil\u00f6 voi kuitenkin edell\u00e4 mainitun ansaintarajan puitteissa tehd\u00e4 maksimissaan 18 tunnin ty\u00f6viikkoa. T\u00e4ss\u00e4 tarvittaisiin lakimuutosta, jossa oppisopimuskoulutus mahdollistuisi my\u00f6s 18 tunnin ty\u00f6viikkona.<\/p>\n Edell\u00e4 mainituilla keinoilla voidaan edist\u00e4\u00e4 kehitysvammaisten henkil\u00f6iden yhdenvertaisuutta ja ty\u00f6llistymist\u00e4 sek\u00e4 antaa kokemus osallisuudesta ja mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n -Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n kansanedustaja (sd)<\/p>\n <\/p>\n Julkaistu Uuden Suomen blogissa 24.10.2019.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkil\u00f6\u00e4, joista ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 on noin 25 000. Heist\u00e4 vain noin 2-4 prosenttia on palkkaty\u00f6ss\u00e4. Kehitysvammaliiton arvion mukaan 3000 kehitysvammaista ihmist\u00e4 voisi ty\u00f6llisty\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti palkkaty\u00f6h\u00f6n, jos ty\u00f6nantajat saisivat oikeanlaista tietoa ja tukea. Suurin osa ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 kehitysvammaisista eli noin 15 000 – 16 000 on mukana vammaispalvelujen ty\u00f6- tai p\u00e4iv\u00e4toiminnassa. Lis\u00e4ksi<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2062","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2062","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2062"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2062\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2065,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2062\/revisions\/2065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2062"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2062"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2062"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}