{"id":2055,"date":"2019-10-17T10:33:23","date_gmt":"2019-10-17T07:33:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2055"},"modified":"2019-10-17T10:33:23","modified_gmt":"2019-10-17T07:33:23","slug":"lapsiperhekoyhyys-on-edelleen-suuri-ongelma-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=2055","title":{"rendered":"Lapsiperhek\u00f6yhyys on edelleen suuri ongelma Suomessa"},"content":{"rendered":"<p>Torstaina 17.10. vietet\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden ja syrj\u00e4ytymisen vastaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteena on k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen ja Agenda 2030:n tavoitteisiin on kirjattu:<\/p>\n<p>\u201dK\u00f6yhyys tulee poistaa kaikissa sen muodoissa kaikkialta maailmassa. K\u00f6yhyytt\u00e4 voi ilmet\u00e4 maailmassa monin eri tavoin, esimerkiksi taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena tai koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Kaikilla tulee olla yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet taloudellisiin resursseihin sek\u00e4 mahdollisuudet peruspalveluihin.\u201d<\/p>\n<p>K\u00f6yhyys on Suomessakin monen ihmisen arkea ja erityisen huolestuttavaa on lapsiperhek\u00f6yhyyden kasvu. Vuonna 2017 Suomessa oli laskentatavasta riippuen 119\u00a0000\u2013150\u00a0000 k\u00f6yh\u00e4ksi luokiteltavaa lapsiperhett\u00e4. Esimerkiksi Pelastaa Lapset j\u00e4rjest\u00f6n mukaan meill\u00e4 noin 15% lapsista el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyys- tai syrj\u00e4ytymisriskin varjossa.<\/p>\n<p>Lapsiperhek\u00f6yhyyden taustalla on useita erilaisia el\u00e4m\u00e4ntilanteita kuten ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, sairauksia, vanhempia on ilman koulutusta, opiskelussa tai arki py\u00f6rii yhden vanhemman voimin. Muun muassa yhden vanhemman perheill\u00e4 ja monilapsisilla perheill\u00e4 on pienituloisuuden my\u00f6t\u00e4 suuri riski k\u00f6yhyyteen. My\u00f6s matalapalkkaisten vanhempien perheiss\u00e4 koettu k\u00f6yhyys on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen ongelma.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>K\u00f6yhyys m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n<\/strong><\/p>\n<p>K\u00f6yhyys vaikuttaa koko perheeseen ja se eriarvoistaa lapsia jo varhaisessa vaiheessa. Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa laajasti lapsen hyvinvointiin. Vuonna 2018 julkaistiin THL:n ja Turun yliopiston tutkimus, jossa todettiin alle 2-vuotiaana koetun k\u00f6yhyyden olevan eritt\u00e4in haitallista lapselle. Vauva-aika on herkk\u00e4 vaihe, jossa lapsi kehittyy paljon ja jolloin vanhemman kokonaisvaltainen l\u00e4sn\u00e4olo on kehityksen kannalta hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Erityisesti lapsuudessa koettu pitk\u00e4aikainen k\u00f6yhyys vaikuttaa siis pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Ongelmat eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 lapsuuteen, vaan siirtyv\u00e4t mukana vaikuttaen lapseen my\u00f6s aikuisena. On tutkittu, ett\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 kokeneilla lapsilla on aikuisina esimerkiksi enemm\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, kouluttautumattomuutta sek\u00e4 mielenterveysongelmia kuin muilla aikuisilla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Miten lapset kokevat k\u00f6yhyyden?<\/strong><\/p>\n<p>Tulevaisuusvaliokunnassa viime kaudella asiantuntijana k\u00e4ynyt alakoulun rehtori kuvasi lasten eriarvoisuutta koulussa seuraavasti:<\/p>\n<p>\u201dMeid\u00e4n koulussa erot lasten v\u00e4lill\u00e4 ovat huikeita ja lapset ovat aivan pienest\u00e4 asti tietoisia niist\u00e4. Osa tuodaan koulun pihalle sadan tonnin autoilla, osa huolehtii vaatteistaan ja sy\u00f6misest\u00e4\u00e4n itse ekaluokkalaisesta l\u00e4htien. Osa k\u00e4y lomilla sukeltamassa vanhempien kanssa, osa viett\u00e4\u00e4 koko loman yksin kotona. N\u00e4m\u00e4 lapset ovat tietoisia rajoista, he pysyv\u00e4t omissa porukoissaan, ja heikompiosaiset ajattelevat, ettei heill\u00e4 koskaan ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla.<\/p>\n<p>\u201dM\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa ei ole mulle mit\u00e4\u00e4n paikkaa\u201d, kuvasi yksi ekaluokkalainen lapsi tilannettaan itse.\u201d.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 voimme tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Vuodesta 1991 l\u00e4htien Suomi on sitoutunut noudattamaan lapsen oikeuksien sopimusta, jonka tarkoituksena on turvata lapsen kasvua ja kehityst\u00e4. Vaikka lasten oikeuksien sopimuksella on ollut vaikutusta lasten oikeuksien kehittymiseen ja lapsen aseman vahvistumiseen Suomessa, on yhteiskuntamme toiminnassa edelleen puutteita oikeuksiin liittyen.<\/p>\n<p>Lapsen etu ei tule aina huomioiduksi eik\u00e4 yhteiskunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa mietit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, mit\u00e4 vaikutuksia uudistuksilla tulee olemaan esimerkiksi v\u00e4h\u00e4varaisten lapsiperheiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Hyvinvointivaltiossa pahoinvointia ehk\u00e4isev\u00e4t toimenpiteet sek\u00e4 hyv\u00e4n ja terveen el\u00e4m\u00e4n mahdollistavat toimenpiteet eri v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4 tulisi n\u00e4hd\u00e4 hyvinvointi-investointeina eik\u00e4 kuluerin\u00e4. Siksi lapsiin ja nuoriin panostaminen on aina tulevaisuusinvestointi. Panostaminen varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin.<\/p>\n<p>Onneksi Rinteen hallitusohjelmassa on viisaasti n\u00e4hty, ett\u00e4 investoiminen lapsiimme on paras panostus mit\u00e4 voimme tehd\u00e4. Hallitus laati kokonaisvaltaisen lapsistrategian, jossa voidaan laajasti huomioida ja puuttua esimerkiksi lapsiperheiden k\u00f6yhyyteen. Esimerkiksi yksinhuoltaperheill\u00e4 on suuri riski pudota k\u00f6yhyysrajan alapuolelle, mist\u00e4 syyt\u00e4 yksinhuoltajien lapsilis\u00e4n korotus astuukin voimaan heti ensi vuoden budjetissa.<\/p>\n<p>Ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 pystymme takaaman kaikille lapsille tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat. Koulutuksen turvaaminen kaikille lapsille ja nuorille on t\u00e4ss\u00e4 aivan keskeinen keino. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hallitus tulee palauttamaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaikille perheille sek\u00e4 panostamaan peruskoulun kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 toisen asteen koulutuksen maksuttomuuteen.<\/p>\n<p>Hallitusohjelman mukaisesti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6ss\u00e4 tullaan ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6s lapsivaikutusten arviointi, jossa kaikkea tulevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 my\u00f6s arvioidaan niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. N\u00e4in lasten ja nuorten aseman vahvistaminen saatetaan mukaan l\u00e4pileikkaavaksi teemaksi kaikkeen hallituksen politiikkaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n<p>kansanedustaja (sd)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Julkaistu Uuden Suomen blogissa 17.10.2019.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Torstaina 17.10. vietet\u00e4\u00e4n k\u00f6yhyyden ja syrj\u00e4ytymisen vastaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteena on k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4minen ja Agenda 2030:n tavoitteisiin on kirjattu: \u201dK\u00f6yhyys tulee poistaa kaikissa sen muodoissa kaikkialta maailmassa. K\u00f6yhyytt\u00e4 voi ilmet\u00e4 maailmassa monin eri tavoin, esimerkiksi taloudellisena ja sosiaalisena eriarvoisuutena tai koulutus- tai vaikutusmahdollisuuksien puutteena. Kaikilla tulee olla yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet taloudellisiin resursseihin sek\u00e4 mahdollisuudet peruspalveluihin.\u201d<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2055","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2055"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2055\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2056,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2055\/revisions\/2056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}