Viime viikolla julkaistiin hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein ilmatoraportti. Raportti kertoo karua kielt\u00e4 siit\u00e4, jos emme saa kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4mme ja n\u00e4in ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 hallintaan. Pahimmissa ennustuksissa j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen seurauksena merenpinnan on laskettu kohoavan jopa metrin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi miljoonien ihmisten asuinseutujen j\u00e4\u00e4mist\u00e4 veden alle ja valtaisaa humanitaarista katastrofia sek\u00e4 pakolaisaaltoa. Haavoittuvaisimmassa asemassa olisivat pienten saarivaltioiden asukkaat mutta seurauksen olisivat merkitt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s meill\u00e4 Euroopassa.<\/p>\n
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 kaikkemme ilmaston l\u00e4mpenemisen est\u00e4miseksi, meid\u00e4n on samanaikaisesti valmistauduttava sopeutumaan ilmastoriskeihin. Valitettavasti emme edelleenk\u00e4\u00e4n tunnista kaikkia ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 sek\u00e4 s\u00e4\u00e4n ja vesiolojen \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ist\u00e4 johtuvia taloudellisia riskej\u00e4, puhumattakaan esimerkiksi tauti- ja tuholaisriskeist\u00e4 tai haitallisista vieraslajeista, jotka voivat olla uhka ihmisten, el\u00e4inten ja kasvien terveydelle sek\u00e4 luontoymp\u00e4rist\u00f6lle. Riskit ovat mittavat monilla eri alueilla, ja siksi on yht\u00e4 aikaa hillitt\u00e4v\u00e4 ilmastonmuutosta ja vahvistettava yhteiskunnan ilmastokest\u00e4vyytt\u00e4. Ilmastokest\u00e4vyyden parantamiseen tarvitaan nykyist\u00e4 parempia ty\u00f6kaluja, jotta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuisi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tietoon.<\/p>\n
Toisaalta yhteisty\u00f6t\u00e4 vahvistamalla, kumppanuuksia l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ilmastokest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s suomalaisen osaamisen vienti\u00e4 sek\u00e4 olla my\u00f6skin rakentamassa globaaliin ruokaturvaan, puhtaan veden riitt\u00e4vyyteen ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyteen liittyvien haasteiden ratkaisumalleja ja teknologioita my\u00f6s vientituotteeksi. Maailmalla on n\u00e4ille tuotteille t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja tulevaisuudessa valtava kysynt\u00e4.<\/p>\n
Hallitusohjelmaan on kirjattu Suomelle kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomi pyrkii kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035 menness\u00e4. Hallitusohjelman lis\u00e4ksi my\u00f6s kunnissa tulee tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli puolet suomalaisista asuu aktiivista ilmastoty\u00f6t\u00e4 tekeviss\u00e4 kunnissa, mutta t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4. Kaikkien kuntien tulisi ottaa asia omakseen.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen politiikkajohdonmukaisuuden tulisi olla punaisena lankana my\u00f6s kunnallisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Kunnissa tulisi pohtia my\u00f6s sit\u00e4, miten kuntalaisia ohjataan, tuetaan, autetaan hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 asia, sill\u00e4 viime vuosina kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki on ollut kasvussa. Kunnissa tulisikin koota yhteen j\u00e4rjest\u00f6t, kasvatusammattilaiset, tutkijat, viranhaltijat ja eri alojen sidosryhm\u00e4l\u00e4iset pohtimaan, miten saadaan kuntalaiset motivoitua hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen, ja toisaalta, miten se teht\u00e4isiin arjessa mahdollisimman helpoksi.<\/p>\n
Huolestuttavaa on se tieto, ettei julkisissa hankinnoissa huomioida riitt\u00e4v\u00e4sti kest\u00e4vyystavoitteita. Vain nelj\u00e4sosalla kunnista on m\u00e4\u00e4ritelty tarkempia kest\u00e4vyyskriteereit\u00e4. Aloitteita kest\u00e4vien julkisten hankintojen edist\u00e4miseksi on tehty, esimerkiksi osaamiskeskus KEINO ja Green Deal, mutta edelleen julkisten hankintojen mahdollisuudet kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4jin\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Rahalliset kustannukset ylikorostuvat hankintojen kriteerein\u00e4, jolloin laajasti tai pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kohdentuvat hy\u00f6dyt sek\u00e4 hankintojen mahdolliset haitat j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomioimatta.<\/p>\n
Yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi tutkimusrahoituksen suuntaaminen tieteiden v\u00e4liseen ja osallistavaan kest\u00e4vyystutkimukseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n liian paljon sektori- ja tiedealakohtaisesti. Paitsi ratkaisumallien tuottamiseen ja arviointiin, tutkimusta tarvitaan my\u00f6s siihen, miten kest\u00e4vyys ja ilmastoasiat tulevat n\u00e4kyviksi ihmisten arjessa, arvoissa, ja siihen, miten niist\u00e4 tulisi kommunikoida, jotta olisi mahdollista saavuttaa kokonaisvaltaisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 ja my\u00f6nteist\u00e4 toimintaa vastakkainasettelun ja ahdistuksen sijaan.<\/p>\n
<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 1.10.2019.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla julkaistiin hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein ilmatoraportti. Raportti kertoo karua kielt\u00e4 siit\u00e4, jos emme saa kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4mme ja n\u00e4in ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 hallintaan. Pahimmissa ennustuksissa j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisen seurauksena merenpinnan on laskettu kohoavan jopa metrin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi miljoonien ihmisten asuinseutujen j\u00e4\u00e4mist\u00e4 veden alle ja valtaisaa humanitaarista katastrofia sek\u00e4 pakolaisaaltoa. Haavoittuvaisimmassa asemassa olisivat pienten saarivaltioiden asukkaat mutta seurauksen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-2030","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2030","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2030"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2030\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2031,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2030\/revisions\/2031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2030"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2030"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2030"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}