CODA-lapsella tarkoitetaan kuulevaa lasta tai nuorta, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja (Children Of Deaf Adults), mink\u00e4 vuoksi viittomakieli on lapsen ja vanhemman tai vanhempien v\u00e4lisen kommunikaation p\u00e4\u00e4asiallinen keino. N\u00e4in viittomakielest\u00e4 my\u00f6s muodostuu tosiasiassa paitsi lapsen toinen \u00e4idinkieli, mutta my\u00f6s vahva osa h\u00e4nen arkeaan ja identiteetti\u00e4\u00e4n, kun merkitt\u00e4v\u00e4 osa perheen sis\u00e4isest\u00e4 kommunikaatiosta tapahtuu viittomalla.<\/p>\n
Vuonna 2015 Suomessa tuli voimaan viittomakielilaki. Se on vahvistanut viittomakielisten asemaa, mutta se ei kuitenkaan turvaa lapsille mahdollisuutta saada viittomakielist\u00e4 opetusta, mist\u00e4 taas s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n perusopetuslaissa. Sen mukaisesti opetuskieli on useimmiten suomi tai ruotsi.<\/p>\n
\u00c4idinkielelt\u00e4\u00e4n muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten lasten on mahdollista saada opetusta my\u00f6s omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n valtion erillisrahoituksen turvin. T\u00e4m\u00e4 oikeus ei kuitenkaan ole koskenut sellaisia viittomakielisi\u00e4 lapsia, joiden opetuskieli on muu kuin viittomakieli. Eli laki ei kunnolla tunnista viittomakielisten vanhempien lasta kaksikieliseksi.<\/p>\n
Osassa Suomen kunnissa kuulevat lapset eiv\u00e4t ole koulussa saaneet viittomakielen opetusta pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta vaikka viittomakieli olisi lasten vanhempien \u00e4idinkieli. Perusteena on, ett\u00e4 perusopetuslaki ei t\u00e4h\u00e4n velvoita. Tilanne asettaa nyt lapset varsin eriarvoiseen asemaan eri puolilla maata ja loukkaa n\u00e4in my\u00f6s yhdenvertaisuutta. Perheiden ja lasten kannalta olisi eritt\u00e4in keskeist\u00e4, ett\u00e4 lapsi oppisi viittomakielen toisena \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, jos vanhempien \u00e4idinkielen\u00e4 on viittomakieli. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaisi t\u00e4ysipainoisen kommunikoinnin perheen kesken, ja auttaa lasta my\u00f6s sosiaalistuminen kuurojen kulttuuriin. Samalla on my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 viittomakielikin kehittyy koko ajan ja siksi sen opiskelu on my\u00f6s coda-lapsille t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olenkin j\u00e4tt\u00e4nyt hallitukselle nyt kirjallisen kysymyksen, jotta asiaan voidaan puuttua ja n\u00e4in mahdollisuus viittomakielen opetukseen turvata kaikille. Tein my\u00f6s viime kaudella asiasta kirjallisen kysymyksen sek\u00e4 lakialoitteen, jotka eiv\u00e4t kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin, vaikka opetusministeri my\u00f6s my\u00f6nsi asiassa olevan ongelman. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 asia voidaan hoitaa kunnissa kuntoon. Monet kunnat ovat niin tehneetkin, mutta eiv\u00e4t kaikki. Kysymys on yhdenvertaisuudesta, ei rahasta. Toivottavasti uusi opetusministeri ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 asian ja lopultakin saadaan coda-lasten kielelliset oikeudet kuntoon.<\/p>\n
-Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<\/p>\n
kansanedustaja (sd)<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaistu Savon Sanomien blogissa 13.8.2019.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
CODA-lapsella tarkoitetaan kuulevaa lasta tai nuorta, jonka toinen tai molemmat vanhemmista ovat kuuroja (Children Of Deaf Adults), mink\u00e4 vuoksi viittomakieli on lapsen ja vanhemman tai vanhempien v\u00e4lisen kommunikaation p\u00e4\u00e4asiallinen keino. N\u00e4in viittomakielest\u00e4 my\u00f6s muodostuu tosiasiassa paitsi lapsen toinen \u00e4idinkieli, mutta my\u00f6s vahva osa h\u00e4nen arkeaan ja identiteetti\u00e4\u00e4n, kun merkitt\u00e4v\u00e4 osa perheen sis\u00e4isest\u00e4 kommunikaatiosta tapahtuu viittomalla.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1941","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1941","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1941"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1941\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1944,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1941\/revisions\/1944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1941"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1941"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1941"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}