Viime viikolla tulevaisuusvaliokunnan t\u00e4m\u00e4n kauden viimeisen kokouksen aiheena oli dosentti Jukka Hoffrenin hyvinvointitaloutta ja hyvinvointitalouden mittareita k\u00e4sittelev\u00e4n raportin julkaisu.<\/p>\n
Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen kuuluu ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kest\u00e4vyys ja t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden \u201dhaltuun ottaminen\u201d edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteisen talousajattelun rinnalla asioita tarkastellaan my\u00f6s hyvinvointitalouden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hyvinvointitalous voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 siten, ett\u00e4 siin\u00e4 toimitaan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytysten vahvistamisen l\u00e4ht\u00f6kohdista.<\/p>\n
Investoinneilla hyvinvointiin on ollut keskeinen rooli siin\u00e4, ett\u00e4 Suomi on noussut maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ne ovat vahvasti tukeneet taloudellista kasvua. Hyvinvointitalous on tulevaisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.<\/p>\n
Talous ja hyvinvointi kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Ne tukevat toisiaan. Panostukset inhimilliseen p\u00e4\u00e4omaan ovat panostuksia kest\u00e4v\u00e4\u00e4n talouskasvuun. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen keski\u00f6ss\u00e4 on oltava sek\u00e4 luonto ett\u00e4 ihminen.<\/p>\n
Esimerkiksi panostukset lapsiin ja nuoriin ovat todella t\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuusinvestointeja. Yksi panostettu euro varhaiskasvatukseen tulee monien eri selvitysten mukaan yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin. Terveyden- ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden sosiaali- ja terveysmenoja. Ty\u00f6kyvyn yl\u00e4pit\u00e4minen ja parantaminen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeit\u00e4. Osaty\u00f6kykyisten ty\u00f6panoksen hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen on tuhlausta. T\u00e4st\u00e4 on konkreettisesti kyse, kun puhumme hyvinvointi-investoinneista ja hyvinvointitaloudesta. Toisin p\u00e4in sanottuna s\u00e4\u00e4st\u00e4minen v\u00e4\u00e4rist\u00e4 asioista tulee yhteiskunnalle pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4yksell\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti kalliiksi.<\/p>\n
Esimerkiksi syrj\u00e4ytynyt nuori aiheuttaa monenlaisia kustannuksia yhteiskunnalle ja toisaalta jos h\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n osalliseksi yhteiskunta menett\u00e4\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6panoksensa.<\/p>\n
Hyvinvointitaloudessa korostetaan, ett\u00e4 taloudellisia ja inhimillisi\u00e4 seurauksia on my\u00f6s pystytt\u00e4v\u00e4 ennakoimaan paremmin tekem\u00e4ll\u00e4 vaikuttavuusarviointeja, kustannus-hy\u00f6ty ja kustannus-vaikuttavuusanalyyseja, laskemalla vaihtoehtoiskustannuksia sek\u00e4 ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia skenaariomenetelmi\u00e4 ja muita mittareita. Hyvinvointitalouden huomioon ottaminen tarkoittaa siis my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 bruttokansantuotteen lis\u00e4ksi julkista taloutta arvioidaan ja suunnitellaan hyvinvointimittareita hy\u00f6dynt\u00e4en. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisten mittareiden rinnalla tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s laadullisia mittareita. Lis\u00e4ksi tulisi nykyist\u00e4 enemm\u00e4n pyrki\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n
Dosentti Hoffr\u00e9nin mukaan hyvinvoinnille suurimmat uhat aiheuttavat sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat sek\u00e4 ilmastonmuutos. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen politiikka on viitekehys, joka ottaa huomioon n\u00e4m\u00e4 uhat ja viitoittaa tiet\u00e4 kohden suurempaa hyvinvointia. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa asian huomioimista kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja lakiesitysten arviointikriteereiss\u00e4. Se tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys on talousarvion perustana.<\/p>\n
Bruttokansantuote (BKT) on nyky\u00e4\u00e4n kansantalouden tilinpidon t\u00e4rkein mittari. Se on kaikkialla maailmassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva perusindikaattori, jolle my\u00f6s poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu. BKT:lla tarkoitetaan kansantalouden kokonaistuotannon arvoa eli kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden tiettyn\u00e4 ajanjaksona laskettua markkina-arvoa. Ajan mittaan bruttokansantuotetta on alettu virheellisesti pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnan yleisen kehittyneisyyden, edistyksen ja hyvinvoinnin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 indikaattorina, mihin sit\u00e4 ei kuitenkaan ole tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n
BKT on raham\u00e4\u00e4r\u00e4inen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4 osa-alueita kuten ymp\u00e4rist\u00f6n kehityksen kest\u00e4vyytt\u00e4, sosiaalista osallisuutta tai tuloerojen kehityst\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta BKT:n antavat signaalit voivat siksi johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Ekologisia muutoksia kuten ekosysteemien suojelua, kest\u00e4v\u00e4 kehityst\u00e4 sek\u00e4 kasvihuonekaasujen kumuloitumista ilmakeh\u00e4\u00e4n ei juurikaan huomioida talousarviossa, koska ne eiv\u00e4t ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan talousanalyysin kannalta olennaisia tekij\u00f6it\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu, kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja ilmastonmuutos ovat olleet eurom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuina hyvin marginaalisia ilmi\u00f6it\u00e4 valtion budjetissa viimeisten 20 vuoden ajan.<\/p>\n
Valtion talousarvioesityksen perustana oleva perinteinen taloustieteellinen malli ei sovi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen analysointiin. Perusmallin ja analyysin muuttaminen edellytt\u00e4v\u00e4t tarkastelun\u00e4k\u00f6kulman laajentamista. Talouden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lopultakin hyvinvoinnin tuottaminen j\u00e4senilleen. Siksi seurannan tulee laajentua kattamaan t\u00e4rkeimm\u00e4t kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekij\u00e4t.<\/p>\n
Koska BKT ei mittaa suoraan hyvinvointia eik\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, valtion tulo- ja menoarviota laadittaessa BKT-mittarin rinnalla tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luonnonvarojen kulutusta sek\u00e4 hyvinvoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paremmin arvioivia mittareita. N\u00e4it\u00e4 mittareita on jo olemassa, muun muassa aidon kehityksen indikaattori (GPI) ja kest\u00e4v\u00e4n taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (ISEW), jotka on kehitetty Suomen kaltaisten kehittyneiden, j\u00e4lkiteollisten maiden hyvinvoinnin ja edistymisen seuraamiseen. \u00a0Seuraavan hallituksen tulisikin sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 ohjelmaansa hyvinvointitalous ja hyvinvointitalouden mittareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oton testaus.<\/p>\n
<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen (sd)<\/p>\n
tulevaisuusvaliokunnan vpj.<\/p>\n