(Julkaistu Savon Sanomissa 13.2.2019)<\/p>\n
Suomessa on l\u00e4hes miljoona kansalaista, jotka eiv\u00e4t pysty, voi tai osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digipalveluita. T\u00e4ss\u00e4 joukossa on kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4! Meill\u00e4 on usein virheellinen k\u00e4sitys nuorten digitaidoista. Nuoret osaavat hyvin toimia sosiaalisessa mediassa, mutta monella voi olla suuria vaikeuksia hoitaa asioitaan verkossa. Esimerkiksi erilaisten lomakkeiden t\u00e4ytt\u00e4minen voi olla vaikeaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa helposti syrj\u00e4ytymiseen. Digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4misest\u00e4 huolimatta palveluja on jatkossakin tuotettava monimuotoisesti, esimerkiksi kasvokkain ja puhelimitse. Suomessa tulee aina olemaan henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t kykene, pysty tai halua olla digitaalisten palveluiden \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja viel\u00e4 pitk\u00e4lle l\u00e4hitulevaisuudessakin meill\u00e4 on paljon ik\u00e4ihmisi\u00e4 digipalvelujen ulottumattomissa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista 16 \u2013 89-vuotiaista 88 prosenttia k\u00e4ytti interneti\u00e4. Kuitenkin on huomioitava, ett\u00e4 65 \u2013 74-vuotiaista 75 prosenttia ja 75 \u2013 89-vuotiaista vain 37 prosenttia k\u00e4ytti netti\u00e4. S\u00e4hk\u00f6postia 75 \u2013 89-vuotiaista k\u00e4ytti vain 28 prosenttia ja verkkopankkia 30 prosenttia. Tilastokeskuksen vuonna 2017 tekem\u00e4n selvityksen mukaan virallisen lomakkeen verkon kautta l\u00e4hett\u00e4neit\u00e4 oli 65 \u2013 74-vuotiaissa 30 prosenttia ja 75 \u2013 89-vuotiaissa 10 prosenttia. Osalla syyn\u00e4 on se, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 palvelut ole heille esteett\u00f6mi\u00e4 ja saavutettavia.<\/p>\n
Ik\u00e4ihmisten digipalvelujen ulkopuolella j\u00e4\u00e4minen johtuu siit\u00e4, ettei koulutusta ja ohjausta digipalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ole riitt\u00e4v\u00e4sti suunnattu ik\u00e4ihmisille. Esteen\u00e4 digitaalisten palveluiden k\u00e4yt\u00f6lle voi olla my\u00f6s laitteiden, ohjelmien ja k\u00e4yt\u00f6n kalleus. Jos halutaan lis\u00e4t\u00e4 digi-kansalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, on yhteiskunnan varmistettava, ett\u00e4 kaikilla kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkia tai lainata laitteisto, vaadittavat tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja verkkoyhteydet sek\u00e4 oppia niiden k\u00e4ytt\u00f6 ja taloudelliset mahdollisuudet maksaa niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Yhdenvertaisuuden kannalta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on ongelmana se, ett\u00e4 kasvokkain annettavat palvelut alkavat olla kalliita, esimerkiksi pankkipalveluissa laskun maksaminen on kohtuuttoman kallista. Palveluverkon supistuessa palvelujen pariin p\u00e4\u00e4seminen on hankalaa ja aiheuttaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kustannuksia. T\u00e4m\u00e4 uhkaa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osan ik\u00e4ihmisist\u00e4 yhteiskunnan t\u00e4ysvaltaisesta toimijuudesta.<\/p>\n
Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ja tarvitsevat ik\u00e4\u00e4ntyneet eiv\u00e4t kaikki ole osaavia ja aktiivisia verkkopalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, vaikka sote-palvelujen tuottamisessa tavoitellaan tulevaisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n et\u00e4palveluiden avulla tuotettavia palveluita. Valvira on vuonna 2015 todennut, ett\u00e4 et\u00e4palvelun k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 tietoista suostumusta ja palveluiden tulee olla soveltuvia et\u00e4palveluiksi. Valvira on muistuttanut my\u00f6s tarpeesta varata hoidettavalle mahdollisuus henkil\u00f6kohtaiseen vastaanottok\u00e4yntiin.<\/p>\n
Yksi tapa tukea ik\u00e4ihmisten oppimista teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on osallistaa heid\u00e4t mukaan jo teknologian suunnitteluun. Lis\u00e4ksi tarvitaan lis\u00e4tutkimusta ik\u00e4ihmisten oppimisen sosiaalisista n\u00e4k\u00f6kulmista, oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 ja oppimistyyleist\u00e4. Ik\u00e4ihmisten oppimisen tutkiminen teknologian k\u00e4ytt\u00f6tilanteissa avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia el\u00e4m\u00e4nik\u00e4iseen oppimiseen. Ik\u00e4ihmisten tietokonetaitojen ja teknologian oppimisen tulisi tapahtua heid\u00e4n omalla tahdillaan ja toivomallaan tavalla niin, ett\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 onnistumisen kokemuksia, el\u00e4m\u00e4niloa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta. Vertaisvalmentajien k\u00e4ytt\u00f6 on osoittautunut hyv\u00e4ksi tavaksi lis\u00e4t\u00e4 ik\u00e4ihmisten rohkeutta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digitaalisia palveluita.<\/p>\n
Seuraavan hallituksen tavoitteena tulee olla digitaalisen kuilun umpeen kurominen. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan l\u00e4hes kaikkia yhteiskunnan toimintalohkoja, kuten kirjastoja, vapaata sivistysty\u00f6t\u00e4, kouluja, nuorisoty\u00f6t\u00e4, aikuiskoulutusta ja ik\u00e4ihmisten palveluja. Tavoitteeseen p\u00e4\u00e4seminen voidaan varmistaa ilmi\u00f6pohjaisen budjetoinnin avulla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tavoitteen toteutumiseen tarvittavien resurssien kokoamista yhteen ja selke\u00e4n johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4n luomista. Nyt resurssit jakautuvat liian monelle taholla ja asian toteuttamiseen tarvittava selke\u00e4 johtaminen puuttuu, jonka vuoksi asia ei ole edennyt toivotulla tavalla.<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nkansanedustaja (sd)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Julkaistu Savon Sanomissa 13.2.2019) Suomessa on l\u00e4hes miljoona kansalaista, jotka eiv\u00e4t pysty, voi tai osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digipalveluita. T\u00e4ss\u00e4 joukossa on kaikenik\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4! Meill\u00e4 on usein virheellinen k\u00e4sitys nuorten digitaidoista. Nuoret osaavat hyvin toimia sosiaalisessa mediassa, mutta monella voi olla suuria vaikeuksia hoitaa asioitaan verkossa. Esimerkiksi erilaisten lomakkeiden t\u00e4ytt\u00e4minen voi olla vaikeaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa helposti syrj\u00e4ytymiseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1785","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1785","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1785"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1786,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1785\/revisions\/1786"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1785"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1785"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1785"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}