{"id":1737,"date":"2019-01-14T11:08:19","date_gmt":"2019-01-14T09:08:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1737"},"modified":"2019-01-14T11:08:19","modified_gmt":"2019-01-14T09:08:19","slug":"kestavan-kehityksen-tavoitteiden-toteutumisen-edellytykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1737","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden toteutumisen edellytykset"},"content":{"rendered":"

(Julkaistu Uudessa Suomessa 11.1.2019)<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tulevaisuusvaliokunnalle kuuluu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen – Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutumisen seuranta. Kirjoitukseni pohjautuu valiokunnan usein esille nostamiin huoliin siit\u00e4, ettei kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa toteudu politiikkajohdonmukaisuus. T\u00e4m\u00e4n ongelman kuvaamisen lis\u00e4ksi pohdin sit\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu ja miten toimintaa tulisi kehitt\u00e4\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huomioimista kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja lakiesitysten arviointikriteereiss\u00e4. Se tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys on talousarvion perustana. N\u00e4in ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole. Lis\u00e4ksi hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmat ovat unohtuneet toimeenpano-ohjelmissa ja tavoitteissa. Tarvitsemme perinteisen talousajattelun rinnalle hyvinvointitaloutta. Hyvinvointitalous voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 siten, ett\u00e4 siin\u00e4 toimitaan hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen ja hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytysten vahvistamisen l\u00e4ht\u00f6kohdista. <\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hyvinvointitalouden huomioon ottaminen tarkoittaisi muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 bruttokansantuotteen lis\u00e4ksi julkista taloutta arvioidaan ja suunnitellaan hyvinvointimittareita hy\u00f6dynt\u00e4en ja vaihtoehtoiskustannuksia laskien. Esimerkiksi nykyhallituksen tekemien koulutuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen seuraukset voivat aiheuttaa huomattavia kuluja ja kasvun hidastumista tulevaisuudessa. Nykyinen budjettik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 johtaa siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa talous ja hyvinvointi kulkevat omia latujaan, kun ne pit\u00e4isi saada kulkemaan rinta rinnan Agenda 2030 \u2013toimintaohjelman mukaisesti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hyvinvoinnille suurimmat uhat aiheuttavat sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat sek\u00e4 ilmastonmuutos. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen politiikka pyrkii toimimaan viitekehyksen\u00e4, joka ottaa huomioon n\u00e4m\u00e4 uhat ja viitoittaa tiet\u00e4 kohden suurempaa hyvinvointia. Se tarvitsee kuitenkin toteutumista seuraavat mittarit. Siin\u00e4 miss\u00e4 globaalilla tasolla kehityst\u00e4 seurataan indikaattoreilla, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4lle YK:n alaj\u00e4rjest\u00f6jen tietotarpeita, kansallisella tasolla tarvitaan tiiviimmin kansalliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kytkeytyvi\u00e4 omia mittareita.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hyvinvointitalousajattelun ja hyvinvointimittareiden k\u00e4yt\u00f6n avulla voisimme paremmin hallita t\u00e4m\u00e4n vuoden talousarviossakin olevaa ongelmaa: Hallitus teki omasta mielest\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 esimerkiksi lapsiperhek\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi, mutta kokonaisvaikutukset ovat miinusmerkkisi\u00e4. Esitysten yhteisvaikutuksia tai vaihtoehtoiskustannuksia ei ole arvioitu eik\u00e4 laskettu.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Valtionvarainministeri\u00f6n n\u00e4kemyksen mukaan bruttokansantuotteen laskeminen on riitt\u00e4v\u00e4 mittari eik\u00e4 hyvinvoinnin mittaaminen kuulu valtiovarainministeri\u00f6lle. Valtiovarainministeri\u00f6n kanta on tuulahdus menneisyydest\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kenties t\u00e4m\u00e4 rajoittunut n\u00e4k\u00f6kulma est\u00e4\u00e4 uudistamasta politiikkaa siihen suuntaan, ett\u00e4 talousarvioon saataisiin kaikkien ministeri\u00f6iden eriarvoistumista v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Pelkk\u00e4 lyhyen ajanjakson tulojen ja menojen tarkastelu est\u00e4\u00e4 katsomasta tulevaisuuteen ja arvioimasta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin seurauksia.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Miksi BKT ei yksin riit\u00e4 mittariksi?<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Bruttokansantuote on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kansantalouden tilinpidon t\u00e4rkein mittari. Se on kaikkialla maailmassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva perusindikaattori, jolle poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustuu. BKT:lla tarkoitetaan kansantalouden kokonaistuotannon arvoa eli kaikkien tuotettujen lopputuotteiden ja palveluiden tiettyn\u00e4 ajanjaksona laskettua markkina-arvoa. Bruttokansantuotetta on alettu pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnan yleisen kehittyneisyyden, edistyksen ja hyvinvoinnin t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 indikaattorina, mihin sit\u00e4 ei kuitenkaan ole tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. BKT sopii teollisuusyhteiskunnan hyvinvoinnin ja edistyksen mittariksi, muttei yksin\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi nykyisess\u00e4 j\u00e4lkiteollisessa yhteiskunnassa. BKT on raham\u00e4\u00e4r\u00e4inen mittari, joka ei ota huomioon monia ratkaisevan t\u00e4rkeit\u00e4 osa-alueita kuten ymp\u00e4rist\u00f6n kehityksen kest\u00e4vyytt\u00e4 tai sosiaalista osallisuutta. P\u00e4invastoin hyvinvoinnin ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta my\u00f6s haitalliset taloudelliset toimet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t BKT:n arvoa. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta BKT:n antavat signaalit voivat johtaa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Mit\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 tasolla taloudellinen kehitys on, sit\u00e4 nopeammin BKT lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kehittyy. <\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ekologiset muutokset kuten ekosysteemien suojelu, kest\u00e4v\u00e4 kehitys sek\u00e4 kasvihuonekaasujen kumuloituminen ilmakeh\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t nykyisell\u00e4\u00e4n juuri painotu valtion talousarviossa. N\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ei juurikaan huomioida budjetissa, koska ne eiv\u00e4t ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan talousanalyysin kannalta olennaisia tekij\u00f6it\u00e4. Valtion budjetissa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu, kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja ilmastonmuutos ovat olleet eurom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 mitattuina hyvin marginaalisia ilmi\u00f6it\u00e4 viimeisten vuosien ajan. Mit\u00e4\u00e4n muutosta parempaan ei ole t\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n vuoden budjetissa tapahtunut.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tarvitsemme siis uudenlaisia mittareita BKT:n rinnalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Tulevaisuusvaliokunta onkin lausunnoissaan ja mietinn\u00f6iss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 esimerkiksi aidon kehityksen mittarin GPI:n avulla voitaisiin vahvistaa talousarvion kytkent\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja hyvinvointiin. GPI:n lis\u00e4ksi on olemassa muitakin testattuja mittareita, joita voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Mm. Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat aktivoituneet hyvinvointia paremmin kuvaavien, BKT:lle vaihtoehtoisten mittareiden kehitt\u00e4miseen. Toivottavasti Suomi omalla EU-puheenjohtajuuskaudellaan on aktiivinen tuomaan t\u00e4t\u00e4 asiaa keskustelujen agendalle.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Mittareiden tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja m\u00e4\u00e4r\u00e4mitallisiksi toimet, jotka aidosti parantavat el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja toisaalta ne asiat, joista haluaisimme v\u00e4hitellen eroon. N\u00e4in mittareiden k\u00e4yt\u00f6n tavoitteena on ohjata talous tuottamaan mahdollisimman paljon hyvinvointia.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

GPI kuvaa aitoa ja todellista kehityst\u00e4. Se on tarkoitettu talouden ja ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyyden ja erityisesti pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin kehitystrendien kuvaamiseen. GPI mittaa hyvinvointia kuluttajasta k\u00e4sin ja laajentaa hyvinvoinnin kuvausaluetta huomioiden t\u00e4rkeimm\u00e4t ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekij\u00e4t sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaatimukset. Se laajentaa nykyist\u00e4 taloustieteellist\u00e4 tilastokuvausta huomioimalla mm. luonnon tuottamat hy\u00f6dykkeet ja palvelut, ymp\u00e4rist\u00f6n saastumisen, tasa-arvon ja muiden inhimillisten perusarvojen toteutumisen yhteiskunnassa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Nykyisen yhteiskunta- ja talouspolitiikan ydin tiivistyy ikuisen talouskasvun tavoitteluun, vaikka tied\u00e4mme sen mahdottomaksi rajallisella maapallolla. Ihmisten mieleen on kuitenkin iskostunut usko talouskasvun tavoittelun ja kuluttamisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen jopa siit\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, etteiv\u00e4t ne en\u00e4\u00e4 liity mitenk\u00e4\u00e4n tarpeiden tyydytt\u00e4misen tai hyvinvoinnin kasvuun. Nyt olisi ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada hyvinvointi, ilmastonmuutos ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys politiikan teon ja talouspoliittisten keskustelujen ytimiin, sill\u00e4 ne ovat tulevaisuuttamme voimakkaimmin muokkaavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nkansanedustaja (sd)
\ntulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja<\/span><\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(Julkaistu Uudessa Suomessa 11.1.2019)\u00a0 Tulevaisuusvaliokunnalle kuuluu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen – Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutumisen seuranta. Kirjoitukseni pohjautuu valiokunnan usein esille nostamiin huoliin siit\u00e4, ettei kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa toteudu politiikkajohdonmukaisuus. T\u00e4m\u00e4n ongelman kuvaamisen lis\u00e4ksi pohdin sit\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 johtuu ja miten toimintaa tulisi kehitt\u00e4\u00e4.\u00a0 Politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen huomioimista kaikessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja lakiesitysten arviointikriteereiss\u00e4. Se tarkoittaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1737","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1737"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1737\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1738,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1737\/revisions\/1738"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}