(Julkaistu Uudessa Suomessa 2.1.2019)<\/p>\n
Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on 84,2 ja pojan 78,7 vuotta.<\/p>\n
Ik\u00e4\u00e4ntyneiden, yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 heit\u00e4 on yli miljoona (1 182 934) ja vuonna 2030 heit\u00e4 arvioidaan olevan noin 1,5 miljoonaa. Heist\u00e4 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 arvioidaan olevan jo 804 447 henkil\u00f6\u00e4, kun vuonna 2017 yli 75-vuotiaiden osuus oli 503 516 henkil\u00f6\u00e4. Kun t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 21,4 prosenttia on yli 65-vuotiaita, on ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 vuonna 2030 jo nelj\u00e4nnes v\u00e4est\u00f6st\u00e4 (25,6 %). Viel\u00e4 1990-luvulla ik\u00e4\u00e4ntyneiden osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 oli 13,5 prosenttia.<\/p>\n
Ajatellessamme tulevaisuutta on t\u00e4rke\u00e4 pohtia, n\u00e4emmek\u00f6 kansakunnan ik\u00e4\u00e4ntymisen uhkana vai voimavarana Valitettavan paljon on uhkapuhetta, jonka ik\u00e4ihmiset kokevat omalla kohdallaan. El\u00e4kel\u00e4isten etuj\u00e4rjest\u00f6 Eetu ry:n (2016) teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Huomisen kynnyksell\u00e4 \u2013 kyselyss\u00e4 75 prosenttia 55 \u2013 84\u2013vuotiaista kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena ja l\u00e4hes yht\u00e4 monet kokevat, ett\u00e4 yhteiskunnassa on paljon ik\u00e4\u00e4n kohdistuvaa syrjint\u00e4\u00e4. 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan vanhempia ihmisi\u00e4 pidet\u00e4 yhteiskunnassa voimavarana vaan pikemminkin kuluer\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Er\u00e4s 85-vuotias rouva kuvasi asiaa seuraavasti: \u201dTied\u00e4n kyll\u00e4, miten t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 positiivinen asenne el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta kyll\u00e4 se on ajoittain vaikeaa. Kun aamulla avaat lehden tai radion ja illalla katsot televisiota, niin joka paikassa puhutaan, miten kalliiksi ik\u00e4ihmiset Suomelle tulevat. S\u00e4ilyt\u00e4 siin\u00e4 sitten iloinen el\u00e4m\u00e4nasenne, kun joka puolelta syyllistet\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n
Sanoilla on v\u00e4li\u00e4<\/p>\n
Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monia erilaisia k\u00e4sitteit\u00e4 puhuttaessa ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ihmisist\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntymisen eri vaiheita kuvaa hyvin k\u00e4sitteet kolmas-, nelj\u00e4s- ja viidesik\u00e4. Kolmas ik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4nvaihe, jossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti takana, mutta henkil\u00f6 on edelleen aktiivinen ja hyv\u00e4kuntoinen. Nelj\u00e4s ik\u00e4, joka keskim\u00e4\u00e4rin alkaa 80 \u2013 85-vuotiaana, on el\u00e4m\u00e4nvaihe, jolloin terveys huononee ja avun tarve kasvaa. Viides ik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihetta, jossa ihminen tarvitsee jatkuvaa apua perustarpeidensa tyydytt\u00e4miseen. Yksil\u00f6lliset erot ovat huomattavia ja esimerkiksi terveellisill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntavoilla voidaan hidastaa huomattavasti toimintakyvyn heikkenemist\u00e4.
\nKolmannen ja nelj\u00e4nnen i\u00e4n erilaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, mutta toisaalta on t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 siirtyminen kolmannesta i\u00e4st\u00e4 nelj\u00e4nteen ik\u00e4\u00e4n on aina yksil\u00f6llist\u00e4, eik\u00e4 se ole riippuvaista kalenteri-i\u00e4st\u00e4. Vaikka nelj\u00e4nness\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 ihmisen avun tarve kasvaa, se ei saa merkit\u00e4 sit\u00e4, ettei ihmisen yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta edelleen kunnioitettaisi. Viidenness\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 hoidon ja hoivan on oltava inhimillist\u00e4 ja henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4narvoja kunnioittavaa.
\nKronologisen i\u00e4n lis\u00e4ksi puhutaan biologisesta, sosiaalisesta ja henkil\u00f6kohtaisesta i\u00e4st\u00e4. Biologinen ik\u00e4 on kehon ik\u00e4, joka voi olla enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kuin kalenteri-ik\u00e4. Sosiaaliseen ik\u00e4\u00e4n vaikuttaa yhteiskunta ja kulttuuri ja niiden i\u00e4lle antamat merkitykset. Henkil\u00f6kohtainen ik\u00e4 on henkil\u00f6kohtainen ja subjektiivinen arvio omasta i\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Tavoitteena aktiivinen kansalaisuus<\/p>\n
Elini\u00e4n pidentyminen ei ole \u201dpaha\u201d asia. L\u00e4\u00e4ketieteen kehityksell\u00e4 on pyritty t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen. Nyt tavoitteena tulee olla, ett\u00e4 jokainen kansalainen voi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n aktiivista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Elini\u00e4n pidentymisen vastapainona on se, ett\u00e4 tulevaisuudessa ik\u00e4ihmiset ovat keskim\u00e4\u00e4rin terveempi\u00e4 kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ty\u00f6n muokkaaminen sellaiseksi, ett\u00e4 sit\u00e4 jaksaa fyysisesti ja psykososiaalisesti tehd\u00e4 ja siin\u00e4 voi kokea ty\u00f6niloa. Ik\u00e4johtamisen ja ty\u00f6kykyjohtamisen puutteet aiheuttavat usein tilanteita, joissa ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee, ettei h\u00e4nen osaamistaan arvosteta tai tarvita. My\u00f6s el\u00e4kei\u00e4n on oltava joustava, sill\u00e4 moni haluaa jatkaa viel\u00e4 el\u00e4kei\u00e4n saavutettuaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Edell\u00e4 mainitussa \u2019Huomisen kynnyksell\u00e4\u2019 -kyselyn (2016) vastanneista l\u00e4hes puolet suhtautui my\u00f6nteisesti ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ymiseen el\u00e4kkeell\u00e4 ollessaan. 70 \u2013 79\u2013vuotiaista joka kolmas ty\u00f6skentelisi mielell\u00e4\u00e4n osa-aikaisesti.<\/p>\n
Ik\u00e4\u00e4ntyneet tulee n\u00e4hd\u00e4 voimavarana ja vahvuutena yhteiskunnassa. He ovat usein el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n aktiivisia toimijoita ja mm. kulttuuripalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. He osallistuvat niin omien vanhempiensa kuin lastenlapsistaan huolehtimiseen. Aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ik\u00e4ihmisten kohdalla my\u00f6s muun muassa kollektiivista isovanhemmuutta (ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 on omia lapsia tai lapsenlapsia), osallisuutta, vapaaehtois- ja vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n osallistumista ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Kollektiivinen isovanhemmuus tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja alakouluissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n \u201dukki- ja mummitoimintaa\u201d ja sit\u00e4, ett\u00e4 kouluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisi\u00e4 oman sukupolvensa el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoina ja historian kertojina. Laajemmin ajateltuna kyse on perusasenteen muuttamisesta: ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten osaaminen, kokemustieto ja -taito tulee saada paremmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kysymys on erilaisten ja uusien kohtaamisareenoiden rakentamisesta eri ik\u00e4isille ihmisille, joiden avulla toinen toisiltaan oppiminen mahdollistuu. Elinik\u00e4isen oppimisen perusajatus on se, ett\u00e4 ihminen oppii koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, ainoastaan oppimistyylit muuttuvat.<\/p>\n
Ik\u00e4ihmiset tekev\u00e4t paljon vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4. Yleisimm\u00e4t vapaaehtoisty\u00f6nmuodot ovat auttaminen, yst\u00e4v\u00e4toiminta, talkooty\u00f6 sek\u00e4 hallinto- ja luottamusteht\u00e4vien hoitaminen. Vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n osallistuminen koetaan mielekk\u00e4\u00e4ksi ja sen tekeminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennakoivan parempaa koettua terveytt\u00e4, toimintakyky\u00e4, fyysist\u00e4 aktiivisuutta sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 masennusta. Vapaaehtoisena toimiminen viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 terveyden huonoksi kokemista ja toimintakyvyn laskua. Toisaalta on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vapaaehtoistoimintaan osallistuminen voi my\u00f6s uuvuttaa, jos sit\u00e4 tekee liikaa.<\/p>\n
Tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Suomesta yhteiskunta, jossa eri-ik\u00e4iset ihmiset toimivat yhdess\u00e4 eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n tarvitse pel\u00e4t\u00e4 omaa tai l\u00e4heistens\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymist\u00e4! T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hoivan ja hoidon laatuun nykyist\u00e4 suurempaa panostusta. Sivistyneess\u00e4 yhteiskunnassa ihminen on t\u00e4rkein – olipa h\u00e4n mink\u00e4 ik\u00e4inen tahansa.<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nkansanedustaja (sd)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Julkaistu Uudessa Suomessa 2.1.2019) Kun ajattelemme Suomen tulevaisuutta, yksi asia on varma: Kansakuntamme ik\u00e4\u00e4ntyy. Taustalla on syntyvyyden laskun lis\u00e4ksi elinik\u00e4mme pidentyminen. Kun vuonna 1971 syntyneen tyt\u00f6n odotettu keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 oli 74 vuotta ja pojan 66 vuotta, vuonna 2017 syntyneen tyt\u00f6n odotettu elinik\u00e4 on 84,2 ja pojan 78,7 vuotta. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden, yli 65-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1726","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1726"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1727,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1726\/revisions\/1727"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}