(Julkaistu Suomen Kinestetiikkayhdistys ry:n j\u00e4senlehden numerossa 2\/2018)<\/p>\n
Muistiliitto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 30 vuotta. Minulla on ollut mahdollisuus seurata muistisairauksien hoidon kehittymist\u00e4 ty\u00f6urallani koko Muistiliiton toiminnan ajan. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi 37 vuotta sitten. Miten muistitietous on kehittynyt n\u00e4in\u00e4 kuluneina vuosikymmenin\u00e4?<\/p>\n
1980-luvun alussa sairaanhoitajaopinnoissa ei juuri puhuttu muistisairauksista. Muistelen jollakin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin luennolla aiheena olleen dementia senilis. Ensimm\u00e4iset harjoittelujaksot olivat terveyskeskuksen pitk\u00e4aikaisosastoilla, joissa oli suihkutusp\u00e4iv\u00e4t, vatsatoimitusp\u00e4iv\u00e4t jne. Erikoistuin pari vuotta my\u00f6hemmin. Silloin opinnoissa k\u00e4siteltiin ainakin realiteettiterapiaa, jonka nimiin vannottiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se ei kuitenkaan aina tuntunut toimivan ja vasta monta vuotta my\u00f6hemmin ymm\u00e4rrettiin sen olevan joissain tapauksissa jopa ep\u00e4inhimillinen tapa kohdata muistisairas.<\/p>\n
1980-luvun lopulla kiinnostus muistisairauksiin, sairastuneiden ja heid\u00e4n omaistensa tilanteeseen ja hyv\u00e4n hoidon kehitt\u00e4miseen kasvoi. Tosin silloin puhuttiin viel\u00e4 dementiasta ja dementoituneista. Muistiliitto perustettiin vuonna 1988, jolloin sen nimi oli Alzheimer Keskusliitto. Arja Liukkosen \u2013 nykyisin Isolan \u2013 v\u00e4it\u00f6skirja ilmestyi 1989. Se oli ensimm\u00e4inen dementoituneen potilaan hoitoa hoitoty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sittelev\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja Suomessa. Itse p\u00e4\u00e4sin kouluttajana ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n jo nyt edesmenneen joensuulaisen ylihoitaja Pirjo Salmisen ty\u00f6kaverina, kun h\u00e4n perusti yhden Suomen ensimm\u00e4isist\u00e4 dementiayksik\u00f6ist\u00e4 Joensuun terveyskeskukseen. Yksik\u00f6n nimi oli Annila ja siell\u00e4 toteutettiin jopa nykyisen mittapuun mukaan laadukasta muistisairaiden kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoty\u00f6t\u00e4. Annilassa k\u00e4ydess\u00e4ni huomasin, miten hyv\u00e4\u00e4 ja onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4 voi muistisairaana el\u00e4\u00e4 \u2013 kunhan olosuhteet ja hoitajien ammattitaito, motivaatio, asenne ja resurssit ovat kohdallaan.<\/p>\n
Terveydenhuollon opettajaksi valmistuin Kuopion yliopistosta vuonna 1991. Graduni aiheena oli valmistuvien sairaanhoitajien ja perushoitajien k\u00e4sityksi\u00e4 dementoituneen potilaan hyv\u00e4st\u00e4 hoidosta ja sen toteutumisesta. Ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4, graduni tulokset ovat hyvin sovellettavissa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4nkin. Valmistuvilla hoitoty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli hyvin vaihtelevat tiedot, taidot ja valmiudet kohdata muistisairaita ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n heti opiskelunsa j\u00e4lkeen. Valitettavasti n\u00e4in on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Haasteena on se, ett\u00e4 esimerkiksi ammattikorkeakouluilla on autonomia opetussuunnitelmiensa suhteen eli esimerkiksi sairaanhoitajan opetussuunnitelmat voivat olla hyvin erilaisia eri ammattikorkeakouluissa. Muistiosaamiseen perehtynyt opettaja voi opetussuunnitelman sis\u00e4ll\u00e4 toteuttaa hyvinkin laaja-alaista ja laadukasta muistitietouden opetusta, mutta jos opettaja ei ole sis\u00e4ist\u00e4nyt asian t\u00e4rkeytt\u00e4, voi opiskelija valmistua t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 tiedoilla, taidoilla ja valmiuksilla. L\u00e4hihoitajien kohdalla tilanne on hiukan erilainen. Heill\u00e4 on valtakunnallinen opetussuunnitelma, jonka laadintaan Muistiliittokin on saanut osallistua. Edelleen kuulen sanottavan, ettei kaikkia asioita voi opettaa opiskelijoille opiskelun aikana. T\u00e4m\u00e4 on varmaan totta. Jos kuitenkin ajatellaan muistisairaiden ja heid\u00e4n omaistensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kysymys ei ole mist\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 marginaaliryhm\u00e4st\u00e4. Suomessa on l\u00e4hes 195 000 muistisairasta. Jos jokaisella heist\u00e4 ajatellaan olevan 2 – 3 l\u00e4heist\u00e4, niin muistisairaudet koskettavat l\u00e4heisesti yli puolta miljoonaa suomalaista. Uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes jokainen hoitoty\u00f6ntekij\u00e4 joutuu ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohtaamaan muistisairaita ja heid\u00e4n omaisiaan. <\/p>\n
Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 olemme edenneet muistitietoudessa valtavasti 37 vuodessa. Tutkimustieto on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja asenteissakin on tapahtunut monessa suhteessa my\u00f6nteist\u00e4 kehittymist\u00e4. Nyt puhutaan aivoterveyden edist\u00e4misest\u00e4, muistisairauksien ennaltaehk\u00e4isyst\u00e4 ja kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta, joista kukaan ei puhunut 20 vuotta sitten. Vaikka asenteissa on tapahtunut paljon my\u00f6nteist\u00e4, on edelleen huolen aiheita. Emme ole riitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 muistisairaudet koskettavat suurta osaa suomalaisista. Voin itse sairastua tai voin olla omainen, l\u00e4heinen tai naapuri. Muistisairaita voi olla potilaissani ja asiakkaissani. My\u00f6s ty\u00f6toverillani voi olla muistisairaus. Osaammeko suhtautua oikein? On edelleen kysytt\u00e4v\u00e4, toteutuvatko muistisairaiden yhdenvertaiset oikeudet yhteiskunnassamme? Onko meill\u00e4 asenteissa korjattavaa? <\/p>\n
Asenteiden ja ihmisarvon kunnioittaminen n\u00e4kyy siin\u00e4, mit\u00e4 ja miten sanoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 Sinulle tulee mieleen sanasta dementikko? Luulen, ett\u00e4 monet meist\u00e4 kokevat sanan pelottavana ja ahdistavana. Jollekin tulee mieleen ”dementia-vitsej\u00e4”, jollekin toiselle joku l\u00e4heinen ihminen. Muistiliitossa on kysytty muistisairailta itselt\u00e4\u00e4n, miten he kokevat dementikko-sanan. Suurin osa on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 se on kuin leima otsaan, jonka avulla ihmiselt\u00e4 vied\u00e4\u00e4n oma persoonallisuus, identiteetti ja ihmisarvo. Muistisairaat eiv\u00e4t haluaisi tulla leimatuiksi dementikoiksi miss\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheessa. Ihminen on aina ennen kaikkea ihminen eik\u00e4 jonkun sairauden edustaja.<\/p>\n
My\u00f6s hoito- ja hoivaty\u00f6ss\u00e4 on sanoja, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voisimme mietti\u00e4 uudelleen. Esimerkiksi hoitoyhteis\u00f6ss\u00e4 puhutaan usein h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 tai k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tietynlainen tilanne ajatellaan olevan sairauden oire, jota hoidetaan esimerkiksi rauhoittavalla l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkin k\u00e4sitteen voi korvata puhumalla esimerkiksi haasteellisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Se tarkoittaa sen oivaltamista, ett\u00e4 muistisairas yritt\u00e4\u00e4 kertoa k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n jotakin ja ty\u00f6ntekij\u00f6ille on haaste ottaa selv\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla olevista syist\u00e4. Osaava ja ammattitaitoinen henkil\u00f6 pohtii, mist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytyminen johtuu, mit\u00e4 muistisairas yritt\u00e4\u00e4 sanoa, mik\u00e4 viesti h\u00e4nell\u00e4 on kerrottavana. Aggressiivisuuden takana voi olla pelko, toisten ihmisten ep\u00e4asiallinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, kipu, koti-ik\u00e4v\u00e4 tai muu vastaava. Kun l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisen perimm\u00e4inen syy, l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s oikeat hoitokeinot. Muistiliitto on aloittamassa yhdess\u00e4 Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n (HOTUS) kanssa hanketta, jossa etsit\u00e4\u00e4n tieteelliseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia uudenlaisia hoitokeinoja, jottei esimerkiksi rauhoittaviin l\u00e4\u00e4kkeisiin tarvitsisi turvautua. Nyt jo tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi ulkoilu, liikunta, luonto, el\u00e4imet, musiikki, koskettaminen, yhdess\u00e4 laulaminen voivat auttaa muistisairasta silloin, kun h\u00e4nell\u00e4 on paha olo. My\u00f6s kinestetiikan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on saatu hyvi\u00e4 tuloksia. Toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voimavaral\u00e4ht\u00f6inen toimintamalli yleistyy nopeasti muistity\u00f6ss\u00e4. Uskon asiasta l\u00f6ytyv\u00e4n kokemustiedon lis\u00e4ksi yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4kin.<\/p>\n
Olen lupautunut Kinestetiikkayhdistyksen kummiksi. Kummius t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoittaa asiasta puhumista ja kirjoittamista. Pyrin kummina toimimaan niin, ett\u00e4 tietoisuus kinestetiikan mahdollisuuksista lis\u00e4\u00e4ntyisi erilaisissa hoitoyhteis\u00f6ist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien keskuudessa.<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nkansanedustaja
\nMuistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
(Julkaistu Suomen Kinestetiikkayhdistys ry:n j\u00e4senlehden numerossa 2\/2018) Muistiliitto t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 30 vuotta. Minulla on ollut mahdollisuus seurata muistisairauksien hoidon kehittymist\u00e4 ty\u00f6urallani koko Muistiliiton toiminnan ajan. Olen valmistunut sairaanhoitajaksi 37 vuotta sitten. Miten muistitietous on kehittynyt n\u00e4in\u00e4 kuluneina vuosikymmenin\u00e4? 1980-luvun alussa sairaanhoitajaopinnoissa ei juuri puhuttu muistisairauksista. Muistelen jollakin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin luennolla aiheena olleen dementia senilis. Ensimm\u00e4iset<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-1624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumnit"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1624"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1625,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1624\/revisions\/1625"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}