Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kirjoittaa hyvin, ett\u00e4 Suomi el\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikaa. Emme onnistu riitt\u00e4v\u00e4sti nostamaan heikommassa asemassa olevia lapsia hyvinvoinnin, lahjakkuuden ja sosiaalisen nousun k\u00e4rryille. Perheen pienituloisuus on yhteydess\u00e4 kulutuksen niukkuuteen sek\u00e4 sosiaalisiin ja kulttuurisiin riskeihin. Pienituloisuuden on havaittu helposti periytyv\u00e4n lapsen my\u00f6hempiin el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin. Pienituloisten perheiden lasten sosiaalinen liikkuvuus on esteisemp\u00e4\u00e4. N\u00e4in ollen yhteiskunnallisten asemien v\u00e4liset erot \u2013 tai luokkaerot \u2013 todenn\u00e4k\u00f6isesti syvenev\u00e4t.<\/p>\n
Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvitysten mukaan k\u00f6yhien perheiden lapset ovat pudonneet tavallisten asioiden ulkopuolelle. K\u00f6yhiss\u00e4 perheiss\u00e4 lapset joutuvat luopumaan harrastuksistaan. He eiv\u00e4t pysty osallistumaan syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlille. Heit\u00e4 kiusataan useammin kuin muita. He kokevat, etteiv\u00e4t he voi vaikuttaa itselleen t\u00e4rkeisiin asioihin. Perheiss\u00e4, joissa on ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, taloudellisia tai terveydellisi\u00e4 ongelmia tai muita vaikeuksia, vanhempien voimavarat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 lasten tarpeiden kohtaamiseen. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa lapselle yksinj\u00e4\u00e4misen tunnetta ja ulkopuolisuuden kokemista.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4st\u00f6t ja leikkaukset palveluissa satuttavat eniten tuen tarpeessa olevia perheit\u00e4, lapsia ja nuoria. Jos palvelut eiv\u00e4t kohtaa ihmist\u00e4, eniten k\u00e4rsiv\u00e4t heikoimmassa asemassa olevat. Sek\u00e4 alueelliset ett\u00e4 sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pysyvilt\u00e4 ja jopa paikoin kasvavilta. Tuomas Kurttila toteaakin painokkaasti: Jos hyvinvointivaltio ei kykene tasoittamaan el\u00e4m\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtia, se on ep\u00e4onnistunut.<\/p>\n
Yksi keskeinen tasoittava elementti on varhaiskasvatus.<\/p>\n
Varhaiskasvatukseen panostaminen on yksi parhaista tulevaisuuden investoinneista, joita voimme tehd\u00e4. Varhaiskasvatus edist\u00e4\u00e4 lasten kielen ja kognitiivisten taitojen kehityst\u00e4 sek\u00e4 parantaa kouluvalmiutta ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 menestyst\u00e4 koulupolulla. Varhaiskasvatuksella on my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia my\u00f6s lasten sosioemotionaalisten taitojen kehitykseen. Varhaiskasvatuksen hy\u00f6dyist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vallitsevan laaja yksimielisyys tutkijoiden keskuudessa niin kansallisesti kuin kansainv\u00e4lisesti. Kaikki lapset hy\u00f6tyv\u00e4t varhaiskasvatuksesta. Erityisen suurta vaikuttavuus on heikoimmista oloista tuleville lapsille, joiden kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on heid\u00e4n kehityst\u00e4\u00e4n haittaavia tekij\u00f6it\u00e4 kuten terveysongelmia tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Hy\u00f6dyt kuitenkin realisoituvat vain, jos varhaiskasvatus on riitt\u00e4v\u00e4n laadukasta.<\/p>\n
Hallituksen tekem\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6t varhaiskasvatukseen heikent\u00e4v\u00e4t sen laatua ja syvent\u00e4v\u00e4t lasten eriarvoistumista. Ne viestit, joita kuulen varhaiskasvatuksen kent\u00e4lt\u00e4, ovat enemm\u00e4n kuin huolestuttavia. Suurissa ryhmiss\u00e4 lasten yksil\u00f6llinen huomioiminen on vaikeaa ja osap\u00e4iv\u00e4isten lasten \u201dmeneminen ja tuleminen\u201d tekev\u00e4t ryhmist\u00e4 levottomia. Jatkuvasti muuttuvassa ryhm\u00e4ss\u00e4 sosiaalisten taitojen oppiminen on vaikeampaa. Useat ammattihenkil\u00f6t ovat kertoneet todellisuuden ja ammatti-identiteetin v\u00e4lisen ristiriidan olevan niin suuri, ett\u00e4 he ovat uupuneet ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n
Varhaiskasvatuksen kehitt\u00e4miselt\u00e4 on pohja pois ammattihenkil\u00f6iden kokiessa, etteiv\u00e4t he suurissa ryhmiss\u00e4 ja lasten jatkuvasti vaihtuessa pysty tekem\u00e4\u00e4n perusty\u00f6t\u00e4\u00e4n laadukkaasti ja kohtaamaan lapsia yksil\u00f6in\u00e4. Er\u00e4s varhaiskasvatuksen ammattilainen kertoi, ettei h\u00e4n halua en\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kodissa ryhmien ollessa niin suuria, ett\u00e4 ty\u00f6 tuntuu liukuhihnaty\u00f6lt\u00e4. My\u00f6s monet vanhemmat ovat kertoneet, etteiv\u00e4t he haluaisi vied\u00e4 lastaan p\u00e4iv\u00e4kotiin, sill\u00e4 suuret ryhm\u00e4t tekev\u00e4t lapset levottomiksi eik\u00e4 lasten tarpeisiin enn\u00e4t\u00e4 kukaan vastaamaan. Erityisesti paljon apua ja tukea tarvitsevat lapset k\u00e4rsiv\u00e4t tilanteesta.<\/p>\n
Subjektiivisen p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajaaminen 20 viikkotuntiin niilt\u00e4 lapsilta, joiden huoltajat eiv\u00e4t ty\u00f6skentele kokoaikaisesti, opiskele p\u00e4\u00e4toimisesti tai toimi yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4, on my\u00f6s eriarvoistavaa. P\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajaaminen on jakanut perheet ja lapset eri kasteihin. Miksi ty\u00f6tt\u00f6mien lapset saavat varhaiskasvatusta v\u00e4hemm\u00e4n kuin muut? Eik\u00f6 n\u00e4ill\u00e4 lapsilla olisi erityisen suuri tarve olla kokop\u00e4iv\u00e4isen varhaiskasvatuksen piiriss\u00e4?<\/p>\n
Rajauksen kohteeksi joutuneen lapsen kohdalla voidaan anoa laajennettua p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeutta ja yleens\u00e4 kunnassa se my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n. Perustana voi olla esimerkiksi lapsen tuen tarve, lastensuojelu ja perheolosuhteet. T\u00e4ss\u00e4kin on huomattu olevan ongelmia. N\u00e4m\u00e4 lapset leimautuvat helposti ongelmaperheiden lapsiksi.<\/p>\n
Kunnista kaksi kolmesta on rajannut p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeutta. Erityisesti pienet kunnat ovat tehneet niin. Mit\u00e4 enemm\u00e4n asukkaita kunnassa on, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n rajausmahdollisuutta on k\u00e4ytetty. Monissa kaupungeissa, joissa rajauksia aluksi tehtiin, on p\u00e4\u00e4t\u00f6kset my\u00f6hemmin peruttu.<\/p>\n
Mit\u00e4 Joensuussa pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/p>\n
Ensinn\u00e4kin viime valtuustokaudella tehdyt p\u00e4\u00e4t\u00f6kset subjektiivisen p\u00e4iv\u00e4hoito-oikeuden rajoittamisesta ja ryhm\u00e4kokojen suurentamisesta tulisi pikaisesti perua. Viime kaudella n\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6kset hyv\u00e4ksyttiin valtuustossa yhden \u00e4\u00e4nen enemmist\u00f6ll\u00e4 ja uskoakseni nykyisell\u00e4 valtuustolla on tahtotila kumota n\u00e4m\u00e4 huonot p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n
Toiseksi Joensuun tulisi ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n UNICEFin Lapsiyst\u00e4v\u00e4llinen kunta -malli. Sek\u00e4 sosialidemokraattien ett\u00e4 vihreiden valtuustoryhm\u00e4 on tehnyt asiasta valtuustoaloitteen. UNICEFin Lapsiyst\u00e4v\u00e4llinen kunta -malli auttaa kuntia edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen oikeuksien toteutumista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n lapsen parhaaksi. Kehitt\u00e4mistoiminnan p\u00e4\u00e4tteeksi kunta voi saada UNICEFin Lapsiyst\u00e4v\u00e4llinen kunta -tunnuksen. Tunnuksen saaminen ei tarkoita, ett\u00e4 ty\u00f6 olisi valmis – lapsen oikeuksista on pidett\u00e4v\u00e4 huolta joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n
Kolmanneksi osana edell\u00e4 kuvattua prosessia lapsivaikutusten arviointi tulisi ottaa osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 lapsen etua harkitaan kaikissa toiminnassa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Arvioinnin kohteena tulee olla toimien lyhyen, keskipitk\u00e4n ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutukset lapsiin. Vaikutusten arviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun ja parhaan ratkaisun l\u00f6ytymisen.<\/p>\n
Merja M\u00e4kisalo-Ropponen
\nKansanedustaja (sd)
\nJoensuun kaupunginvaltuuston 1. vpj.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kirjoittaa hyvin, ett\u00e4 Suomi el\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikaa. Emme onnistu riitt\u00e4v\u00e4sti nostamaan heikommassa asemassa olevia lapsia hyvinvoinnin, lahjakkuuden ja sosiaalisen nousun k\u00e4rryille. Perheen pienituloisuus on yhteydess\u00e4 kulutuksen niukkuuteen sek\u00e4 sosiaalisiin ja kulttuurisiin riskeihin. Pienituloisuuden on havaittu helposti periytyv\u00e4n lapsen my\u00f6hempiin el\u00e4m\u00e4nvaiheisiin. Pienituloisten perheiden lasten sosiaalinen liikkuvuus<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1589","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1589","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1589"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1589\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1590,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1589\/revisions\/1590"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1589"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1589"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1589"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}