{"id":1551,"date":"2018-02-02T12:54:42","date_gmt":"2018-02-02T10:54:42","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1551"},"modified":"2018-02-02T12:54:42","modified_gmt":"2018-02-02T10:54:42","slug":"tulevaisuusvaliokunta-ennakoi-tulevaisuutta-miten-ja-miksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1551","title":{"rendered":"Tulevaisuusvaliokunta ennakoi tulevaisuutta \u2013 Miten ja miksi?"},"content":{"rendered":"<p>Tulevaisuusvaliokunta poikkeaa muista eduskunnan valiokunnista siin\u00e4, ettei se valmistele lakiesityksi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4mme on ennakoida tulevaisuutta. Annamme lakiesityksiin pyydett\u00e4ess\u00e4 lausuntoja ja esimerkiksi talousarviok\u00e4sittelyss\u00e4 tuomme aina n\u00e4k\u00f6kulmamme esille. <\/p>\n<p>Tulevaisuusvaliokunnan ty\u00f6n tarkoitus ja tavoite on erilainen kuin muilla valiokunnilla. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on pyrki\u00e4 katsomaan tulevaisuutta noin 5 -15 vuoden perspektiivill\u00e4 ja laatia sek\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 ett\u00e4 kielteisi\u00e4 tulevaisuuden skenaarioita. Emme omista kristallipalloa eli emme ennusta tulevaisuutta, vaan ennakoimme sit\u00e4. Kuuntelemme tulevaisuustutkijoita ja haastamme ministeri\u00f6it\u00e4 ja muita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 uudenlaiseen ajatteluun.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuheluna ja n\u00e4iden pit\u00e4isi olla tasapainossa kaikessa tulevaisuusty\u00f6ss\u00e4. Tieteellinen tieto on perusta, mutta taiteen avulla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovuutta ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sellaisiakin vaihtoehtoja, jotka eiv\u00e4t ole viel\u00e4 olemassa. Mielest\u00e4ni luovuuden paras m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on: Luovuus on kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuuksien maailmaa eli sit\u00e4 maailmaa, jota ei viel\u00e4 ole! Kaikki asiat pit\u00e4\u00e4 arvioida my\u00f6s eettisesti ja siihen kuuluu ihmisen asettaminen keski\u00f6\u00f6n eli kysymys, miten t\u00e4m\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 ja ihmiskuntaa.<\/p>\n<p>Politiikan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia niin, etteiv\u00e4t kielteiset skenaariot toteudu ja toisaalta edist\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisten skenaarioiden toteutumista. Tulevaisuus ei vy\u00f6ry p\u00e4\u00e4llemme, vaan se tehd\u00e4\u00e4n. Toisaalta kysymys on vallasta. Ketk\u00e4 ovat avainpaikoilla, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat tulevaisuuteen. Valitettavan harvoin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa mietit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 seurauksia jollakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 on pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4. Tulevaisuusvaliokunnan teht\u00e4v\u00e4 on katsoa yht\u00e4 budjettivuotta pidemm\u00e4lle ja ohjata muitakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 toimimaan n\u00e4in. Liian usein p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n liian lyhyell\u00e4 perspektiivill\u00e4 eik\u00e4 esimerkiksi p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaihtoehtoiskustannuksia lasketa eik\u00e4 kustannus-hy\u00f6tyanalyyseja tehd\u00e4. <\/p>\n<p>Olemme monessa lausunnossamme ja mietinn\u00f6ss\u00e4mme korostaneet esimerkiksi hyvinvointitalous-ajattelua, joka pit\u00e4isi saada perinteisen talousajattelun rinnalle. Panostaminen terveyteen ja hyvinvointiin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tulevaisuuden menoja, sill\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen n\u00e4iss\u00e4 asioissa aiheuttaa kuluja tulevaisuuteen. Esimerkiksi 1990-luvun laman palveluihin kohdistuneita juustoh\u00f6yl\u00e4leikkauksia maksettiin monta vuosikymment\u00e4 ja maksetaan edelleen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusten mukaan vuonna 1987 syntyneill\u00e4 eli laman lapsilla, joita on seurattu pitkitt\u00e4istutkimuksessa koko heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, on huomattavasti enemm\u00e4n mielenterveysongelmia, k\u00f6yhyytt\u00e4 ja syrj\u00e4ytymist\u00e4 kuin ennen lamaa lapsuuttaan tai nuoruuttaan viett\u00e4neill\u00e4.<\/p>\n<p>Tulevaisuusselonteko ennakoi tulevaisuutta<\/p>\n<p>Kerran nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa valmistuvan tulevaisuusselonteon aiheena on t\u00e4ll\u00e4 kertaa tulevaisuuden ty\u00f6. <\/p>\n<p>Monia pelottaa ty\u00f6n loppuminen digitalisaation ja robotisaation yleistyess\u00e4. Ty\u00f6 ei lopu, sill\u00e4 teknologia luo koko ajan uutta ty\u00f6t\u00e4. Olemme nyt samassa tilanteessa kuin 1700-luvulla, kun h\u00f6yrykoneet tulivat. Ne lopettivat jotakin, mutta loppujen lopuksi ne synnyttiv\u00e4t enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 kuin h\u00e4vittiv\u00e4t. Samalla ne synnyttiv\u00e4t my\u00f6s hyvinvointia. Toki yksil\u00f6iden kohdalla muutos tarkoittaa my\u00f6s menetystarinoita, mutta yhteiskunnan kannalta teknologia on luonut menestystarinoita.<\/p>\n<p>Tulevaisuusvaliokunnassa on valmistunut useita raportteja teknologian kehityksest\u00e4. Ensimm\u00e4inen Radikaalit teknologiat -raportti ilmestyi vuonna 2013. Raportissa esitetyist\u00e4 uusista teknologioista on parhaiten yleistyneet ne, joita valiokuntakin priorisoi k\u00e4rkeen. Nyt raporttia p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n ja on ollut mielenkiintoista huomata, ett\u00e4 ne teknologiat, jotka tuntuivat viisi vuotta sitten enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n utopioilta, ovat l\u00e4hteneet toteutumaan. Viidess\u00e4 vuodessa on tapahtunut valtavaa teknologista kehityst\u00e4.<\/p>\n<p>Maailma tulee muuttumaan seuraavassa 20 vuodessa enemm\u00e4n kuin edellisen 200 vuoden aikana yhteens\u00e4. Jos haluaa listata t\u00e4rkeimm\u00e4t suuntaukset &#8211; nykyisen ennakointitiedon perusteella &#8211; ne ovat: Digitalisaatio, Big Data, tiedonlouhinta ja keino\u00e4ly, lis\u00e4tty todellisuus eli virtuaalitodellisuus, lohkoketjuteknologiat eli alustat, automatisaatio, robotisaatio, bioteknologia esimerkiksi el\u00e4v\u00e4t materiaalit, 3D-teknologia eli esineiden tulostaminen ja fotoniikka. <\/p>\n<p>Tulevaisuusty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 menetelm\u00e4 on t\u00e4ysin mahdottomien asioiden listaaminen. Sen j\u00e4lkeen kysyt\u00e4\u00e4n, ovatko n\u00e4m\u00e4 mahdottomia viel\u00e4 500 vuoden kuluttua. Monet nyky\u00e4\u00e4n arkip\u00e4iv\u00e4isist\u00e4kin asioista olisivat olleet mahdottomia 500 vuotta sitten. <\/p>\n<p>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei ole vain se, ett\u00e4 ennakoimme tulevaisuuden teknologiaa, vaan sen pohtiminen, mit\u00e4 teemme t\u00e4ll\u00e4 uudella teknologialla. Mit\u00e4 ongelmia haluamme ratkaista? Muutoksessa voittajia ovat ne, jotka kykenev\u00e4t luomaan uusia tapoja ja rakenteita globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Suomen tulisi olla erityisen aktiivinen teknologioissa, joilla on merkityst\u00e4 merkitt\u00e4ville vientialoillemme. Lis\u00e4ksi tutkimus- ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n pit\u00e4isi ennakoida tulevaisuutta. Tiede ja perustutkimus muuttuvat liiketoiminnaksi ja teollisuudeksi, mutta aikaj\u00e4nne on joskus tosi pitk\u00e4. <\/p>\n<p>Koulutus on tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaiseva tekij\u00e4. Se kohta, kun nuori ihminen siirtyy koulusta toiseen tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, on yhteiskuntamme t\u00e4rkein kohta. Kaikki, mink\u00e4 siin\u00e4 menet\u00e4mme, on sek\u00e4 yksil\u00f6llisesti ett\u00e4 yhteiskunnallisesti kallista. Koulu on yhteiskuntamme t\u00e4rkein instituutio, jolla Suomessa on pystytty toteuttamaan ns. \u201damerikkalainen unelma\u201d. Synnyitp\u00e4 pieneen tupaa, isoon taloon, tyt\u00f6ksi, pojaksi, terveeksi tai sairaaksi, koulu mahdollistaa kaiken. Ja p\u00e4invastoin, ilman koulua ei ole mit\u00e4\u00e4n. Tulevaisuusvaliokunta on useaan otteeseen kantanut huolta koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kohdistuvista s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 niist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4minen sy\u00f6 tulevaisuuden kasvua ja mahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Lopuksi<\/p>\n<p>Tulevaisuuteen kannattaa mielest\u00e4ni uskoa ja rakentaa sit\u00e4 yhdess\u00e4. Haluan kuitenkin t\u00e4h\u00e4n loppuun sanoa toisen puolen asiasta;<\/p>\n<p>Koskaan ei ole tiedetty niin paljon kuin nyt. Koskaan ihmiskunnalla ei ole ollut niin suuria mahdollisuuksia kuin nyt, mutta samalla koskaan maailma ei ole ollut niin l\u00e4hell\u00e4 tuhoa kuin nyt. &#8211; Tai maailma ei tuhoudu, mutta ihmiset voivat tuhoutua ja planeettamme muuttua elinkelvottomiksi. Siksi esimerkiksi kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kohtalon kysymyksemme. Eriarvoistuminen ja ihmisryhmien eriytyminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n oman kuplansa sis\u00e4ll\u00e4 on vakava turvallisuusuhka meill\u00e4 ja globaalisti. Martti Ahtisaari on hyvin todennut, ett\u00e4 aseilla voidaan lopettaa v\u00e4kivalta, mutta rauhaa niill\u00e4 ei saada. Vuoropuhelu on ainoa keino, jolla voidaan oppia ratkomaan konflikteja niin maailman kriisipes\u00e4kkeiss\u00e4 kuin kotona, kouluissa ja ty\u00f6paikoilla. Kohtaamisen taidot ja vuoropuhelu ovatkin t\u00e4rkeimpi\u00e4 tulevaisuustaitoja koko ihmiskunnankin n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n<p>Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<br \/>\nkansanedustaja (sd)<br \/>\nTulevaisuusvaliokunnan varapj.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulevaisuusvaliokunta poikkeaa muista eduskunnan valiokunnista siin\u00e4, ettei se valmistele lakiesityksi\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4mme on ennakoida tulevaisuutta. Annamme lakiesityksiin pyydett\u00e4ess\u00e4 lausuntoja ja esimerkiksi talousarviok\u00e4sittelyss\u00e4 tuomme aina n\u00e4k\u00f6kulmamme esille. Tulevaisuusvaliokunnan ty\u00f6n tarkoitus ja tavoite on erilainen kuin muilla valiokunnilla. Meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on pyrki\u00e4 katsomaan tulevaisuutta noin 5 -15 vuoden perspektiivill\u00e4 ja laatia sek\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 ett\u00e4 kielteisi\u00e4 tulevaisuuden skenaarioita. Emme<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1551","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1551"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1552,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1551\/revisions\/1552"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}