Hyv\u00e4t Lions-liiton vuosikokoukseen osallistujat<\/p>\n
Olette l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleita Joensuuhun, ensi vuonna 170 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvavaan, elinvoimaiseen ja kehittyv\u00e4\u00e4n Pohjois-Karjalan maakuntakeskukseen.<\/p>\n
Joensuun kaupungin alueella on ollut asuinpaikkoja jo kivikaudella. Vakinainen asutus alueelle syntyi Ruotsin vallan aikaan, jolloin Joensuu-niminen kyl\u00e4 sijaitsi Pielisjoen molemmin puolin, nykyisten Sirkkalan ja Mutalan kohdalla eli nykyisest\u00e4 keskustasta hiukan yl\u00e4virran suuntaan.<\/p>\n
Joensuun kyl\u00e4lle my\u00f6nsi kaupunkioikeudet Ven\u00e4j\u00e4n tsaari Nikolai I vuonna 1848. 1800-luvun Joensuu oli k\u00e4sity\u00f6n ja kaupan kaupunki. Tapulikaupunkioikeuksien saaminen vuonna 1860 loi mahdollisuudet paikallisten sahojen menestymiselle. Kaupan ja elinkeinotoiminnan rajoitusten poistaminen siivittiv\u00e4t kaupungin kasvua.<\/p>\n
Saimaan kanavan rakentamisen my\u00f6t\u00e4 parantuneet vesitieyhteydet tekiv\u00e4t mahdolliseksi vilkkaan kaupank\u00e4ynnin Pietarin markkina-alueen ja Keski-Euroopan suuntaan. Joensuu olikin 1800-luvun lopulla yksi Suomen suurimmista satamakaupungeista. Pielisjoki on ollut olennainen tekij\u00e4 Joensuun kaupungin historiassa. Joki on aina ollut – ja on edelleen – kaupungin el\u00e4v\u00e4 syd\u00e4n. Sen varrelle on asututtu asumaan ja sit\u00e4 pitkin on sek\u00e4 tuotu ett\u00e4 viety kauppatavaraa. Pielisjoki on ollut my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 uittoreitti raakapuun matkatessa sahoille ja puuteollisuuden tarpeisiin. Joen rannalle rakennetaan edelleen \u2013 t\u00e4ll\u00e4 kertaa uutta Penttil\u00e4nrannan asuinaluetta. Tavoitteenamme on kehitt\u00e4\u00e4 joen it\u00e4puolta nykyisen keskustan kanssa tasavertaiseksi alueeksi.<\/p>\n
Joensuu on my\u00f6s siltojen kaupunki. Pielisjoen ylitt\u00e4\u00e4 parin kilometrin sis\u00e4ll\u00e4 kuusi siltaa, joista kaksi on rakennettu viimeisen kolmen vuoden aikana.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
It\u00e4rajan l\u00e4heisyys on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 kaupungin historiassa. Joensuu on kuntaliitosten my\u00f6t\u00e4 laajentunut ja olemmekin Ven\u00e4j\u00e4n rajakaupunki. Joensuun keskustasta Niiralan rajan ylityspaikalle on matkaa noin 80 km. Pohjois-Karjalassa on tehty sota-aikoja lukuun ottamatta aina tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n – Karjalan kanssa. Olivatpa poliittiset suhdanteet millaisia tahansa, niin ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 ne eiv\u00e4t ole est\u00e4neet. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on aina ymm\u00e4rretty, ett\u00e4 naapurin kanssa on tultava toimeen.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4-yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi Joensuu on muutenkin kansainv\u00e4linen kaupunki, sill\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston Karelia ammattikorkeakoulun laajat ja monipuoliset kansainv\u00e4liset suhteet tieteen, teollisuuden ja kaupan alalla ovat tuoneet paljon kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 kaupunkiimme.<\/p>\n
Olemme luontoa l\u00e4hell\u00e4, mutta samalla korkeatasoiset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kaupungin vetovoimaa. Panostamme my\u00f6s liikuntaan ja joensuulaiset ovatkin Suomen ahkerimpia ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Kaupungin v\u00e4kiluku on kasvanut tasaisesti. Vuonna 1980 se oli 44\u00a0000 ja vuonna 2000 noin 52\u00a0000 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Joensuussa asuu 76\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Joensuu on Suomen 12. suurin kaupunki.<\/p>\n
Hyv\u00e4t kuulijat<\/p>\n
Toivotan teille mieleenpainuvaa kokousta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Joensuun kaupungissa. Uskon, ett\u00e4 viihdytte t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja \u201dtuuttahan ty\u00f6 toistekkii\u201d iloiseen ja vieraanvaraiseen karjalaiseen kaupunkiimme.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t Lions-liiton vuosikokoukseen osallistujat Olette l\u00e4mpim\u00e4sti tervetulleita Joensuuhun, ensi vuonna 170 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvavaan, elinvoimaiseen ja kehittyv\u00e4\u00e4n Pohjois-Karjalan maakuntakeskukseen. Joensuun kaupungin alueella on ollut asuinpaikkoja jo kivikaudella. Vakinainen asutus alueelle syntyi Ruotsin vallan aikaan, jolloin Joensuu-niminen kyl\u00e4 sijaitsi Pielisjoen molemmin puolin, nykyisten Sirkkalan ja Mutalan kohdalla eli nykyisest\u00e4 keskustasta hiukan yl\u00e4virran suuntaan. Joensuun kyl\u00e4lle my\u00f6nsi<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1380","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1380"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1381,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1380\/revisions\/1381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}