Hyv\u00e4t aivop\u00e4iv\u00e4\u00e4n osallistuvat<\/p>\n
Otsikkoni on yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 jaksaa, osaa ja oppii. Suomi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 100 vuotta ja Suomen juhlavuoden teema on Yhdess\u00e4. Siksi min\u00e4kin mielell\u00e4ni puhun t\u00e4st\u00e4 asiasta. Selailin netist\u00e4 hiukan millaisia tilaisuuksia t\u00e4m\u00e4n teeman ymp\u00e4rill\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n eri puolilla Suomea ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyi muun muassa seuraavia otsikkoja:<\/p>\n
Maailmaa muutetaan yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekeminen tuottaa tulosta<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekeminen mahdollistaa kohtaamisen<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme paremmin<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekeminen synnytt\u00e4\u00e4 hyvinvointia<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 saadaan parempia palveluita<\/p>\n
Joidenkin tilaisuuksien otsikko oli k\u00e4\u00e4nnetty p\u00e4invastaiseen muotoon eli esimerkiksi: Yksin tekemisen aika on ohi!<\/p>\n
N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ainakin t\u00e4n\u00e4 vuonna uskomme yhdess\u00e4 tekemiseen. \u00a0Toisaalta on surullista, ett\u00e4 monien tutkimusten mukaan meill\u00e4 on entist\u00e4 enemm\u00e4n yksin\u00e4iseksi itsens\u00e4 tuntevia ihmisi\u00e4!<\/p>\n
Tommy Tabermann sanoi joskus, ett\u00e4 \u2019Me\u2019 on Suomen kaunein sana. Ei Min\u00e4 eik\u00e4 Sin\u00e4 – vaan Me. Ainakin me -sanan sis\u00e4lt\u00f6 on minusta kaunis, koska se viittaa sanaan yhdess\u00e4! Wikipedian mukaan \u2019yhdess\u00e4\u2019 tarkoittaa samassa paikassa, seurassa tai ponnistuksessa olemista. Sen vastakohtana on erossa, erill\u00e4\u00e4n, erikseen ja yksin oleminen. J\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6 on yksi Me-sanan ilmentym\u00e4 parhaimmillaan. Me olemme viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Karjalan 14. aivop\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja iloitsen, ett\u00e4 saan sit\u00e4 viett\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 teid\u00e4n kanssanne, sill\u00e4 olin yksi t\u00e4m\u00e4n idean \u00e4ideist\u00e4 15 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4kin aivop\u00e4iv\u00e4 – kuten kaikki aiemmatkin – on syntynyt monen eri ihmisen, j\u00e4rjest\u00f6n ja tahon yhteisty\u00f6n\u00e4 ja on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 on voimaa!<\/p>\n
Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t! J\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6ss\u00e4 menestyminen edellytt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 tekemisen taitoja. Jos haluamme vaikuttaa ja saada asioita muuttumaan, vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 yhdess\u00e4. Yhden henkil\u00f6n \u00e4\u00e4ni ei viel\u00e4 kovin kauaksi kanna, mutta ison joukon ihmisi\u00e4 puhuessa samasta asiasta, mahdollisuus tulla kuulluksi ja saada muutoksia aikaan kasvaa. Otan t\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkin Siun Sotesta, joka kovasti puhututtaa monia meist\u00e4. Jos huomaatte Siun Soten palveluissa ongelmia omalla kohdallanne, niin kannattaa antaa palautetta Siun Soten nettisivuilla olevaan palautelinkin kautta ja toisaalta my\u00f6s suoraan palvelun\/hoidon antaja taholle. Jos asia ei mill\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta, niin kaikkien meid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat maksuttomat potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen palvelut. Heid\u00e4n tietonsa l\u00f6ytyv\u00e4t esimerkiksi Siun Soten sivuilta. He ovat puolueeton taho, joka auttaa potilaita ja asiakkaita esimerkiksi mahdollisten valitusten tekemisess\u00e4. Jos kuitenkin huomaatte oman yhdistyksenne j\u00e4senist\u00f6n kohdalla jotain yhteist\u00e4 isompaa ongelmaa toiminnassa tai palveluissa, kannattaa reagoida yhdess\u00e4 ja tehd\u00e4 vaikka yhteinen kirjelm\u00e4. Siun Sotessa ei varmaankaan tahallaan haluta kiusata ket\u00e4\u00e4n, mutta melko hyv\u00e4st\u00e4 ennakoinnista huolimatta alku vuodesta on tullut paljon ep\u00e4kohtia esille. Uskon vilpitt\u00f6m\u00e4sti Siun Soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskasta, joka on sanonut, ett\u00e4 kaikesta palautteesta – sek\u00e4 ruusuista ett\u00e4 risuista – ollaan kiitollisia, sill\u00e4 vain palautteen avulla on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 toimintaa. Nurkan takana valittaminen ei auta asioiden korjaamisessa. Nyt on oikea aika olla aktiivinen!<\/p>\n
Toki aktiivisuutta tarvitaan laajemminkin esimerkiksi yhdenvertaisuuden varmistamisessa. Meit\u00e4 kaikkia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 yhdenvertaisuuden n\u00e4k\u00f6kulma on esteett\u00f6myys \u2013 kaikkien aistien esteett\u00f6myys. Kun rakennetaan uutta tai kehitet\u00e4\u00e4n toimintoja, pit\u00e4isi itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 olla, ett\u00e4 tilat ja toiminnat on suunniteltu ja rakennettu kaikille kansalaisille esteett\u00f6miksi. Siksi olenkin huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kevent\u00e4\u00e4 esteett\u00f6myysnormeja. Onneksi oikeuskanslerikin on puuttunut t\u00e4h\u00e4n asiaan. Toivottavasti h\u00e4nen kannanotollaan on riitt\u00e4v\u00e4n suuri painoarvo t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Meid\u00e4n yhteinen teht\u00e4v\u00e4mme on pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 tavoittelemme esteet\u00f6nt\u00e4 yhteiskuntaa. Kaikenlis\u00e4ksi esteett\u00f6myysnormien purkamista ei voi perustella edes taloudellisesti, sill\u00e4 esteet\u00f6n rakentaminen ei maksa yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin muukaan rakentaminen, kun se otetaan huomioon suunnittelun alusta alkaen.<\/p>\n
Yst\u00e4v\u00e4t! J\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 yksi kauneimpia yhdess\u00e4 tekemisen muotoja on vertaistuki. Vertaistuen keskeinen ajatus on se, ett\u00e4 yhdess\u00e4 kokien ilot tuntuvat suuremmilta ja surut pienemmilt\u00e4. Ilojen ja surujen jakaminen luo v\u00e4litt\u00e4misen ja yst\u00e4vyyden ilmapiiri\u00e4. Vanha suomalainen sanonta kuuluu:<\/p>\n
”Hyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t ovat kuin lyhtyj\u00e4 tiell\u00e4 – ne eiv\u00e4t suinkaan lyhenn\u00e4 matkaa, mutta tekev\u00e4t sen valoisammaksi kulkea. Juuri t\u00e4st\u00e4 yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja yhdess\u00e4 tekemisess\u00e4 on kysymys. Voimme olla valona ja lyhyin\u00e4 toinen toisillemme. Synkkin\u00e4 ja pimein\u00e4 hetkin\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isen kaunis sana, k\u00e4den puristus tai halaaminen voi l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja valaista. Yhdess\u00e4 olemisen, tekemisen ja oppimisen t\u00e4rkeimpi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 on toinen toistamme kohtaaminen. Jokaisen onkin hyv\u00e4 kysy\u00e4 joskus itselt\u00e4\u00e4n uskallanko aidosti kohdata toisen ihmisen \u2013 ilman puolustusmuureja tai piikkilanka-aitaa? Kohtaamisen vastakohtana on kohtaamattomuus. Kohtaamattomuus on ohi kulkemista ja ohi katsomista. Kohtaaminen voi olla syv\u00e4llist\u00e4 keskustelua, ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa \u2013 kuten esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6jen kerhoissa tai vertaistukitilaisuuksissa. Tai sitten se voi olla lyhytkestoista, muutaman sekunnin kest\u00e4v\u00e4\u00e4, esimerkiksi katseiden kohtaamista. T\u00e4rkeit\u00e4 kohtaamisia ovat siis my\u00f6s ne pienet arjen tuokiot, joissa hymyilen toiselle, juttelen muutaman sanan kassajonossa, aukaisen ovet k\u00e4det t\u00e4ynn\u00e4 kantamuksia olevalle tai annan paikkani enemm\u00e4n tarvitsevalla t\u00e4ydess\u00e4 linja-autossa. Jokainen aito kohtaaminen tekee maailman v\u00e4h\u00e4n paremmaksi paikaksi el\u00e4\u00e4 meille kaikille, sill\u00e4 yksi hymy voi pelastaa p\u00e4iv\u00e4n! Kohtaamisessa voi olla sanoja tai se voi olla \u00e4\u00e4net\u00f6nt\u00e4 hiljaa yhdess\u00e4 olemista. T\u00e4rke\u00e4 kysymys t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n yksil\u00f6keskeisess\u00e4 ajassamme on my\u00f6s se, uskallanko kohdata apua tarvitsevan ihmisen ja uskallanko tarjota apuani tuntemattomillekin? Uskallanko kysy\u00e4, voinko auttaa? Uskallanko tulla omasta poterostani ulos ja olla l\u00e4himm\u00e4inen my\u00f6s vieraalle. Marleena Ansiolla on runo kohtaamisesta: Kun minua onni suosii, menestys kohtaa tai rakkaus kantaa – kun suru murtaa, menetys raastaa, olen yksin\u00e4isyyden merell\u00e4, eik\u00e4 n\u00e4y rantaa. Kun minun vierell\u00e4ni silloin on ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen yst\u00e4v\u00e4, kaikki on kaksin verroin helpompaa ja kauniimpaa.
\nHyv\u00e4t kuulijat!<\/p>\n
Suomalainen kulttuuri on perinteisesti kannustanut meit\u00e4 yhdess\u00e4 tekemiseen ja v\u00e4litt\u00e4miseen. ”Kaveria ei j\u00e4tet\u00e4” – ajattelutapa on mit\u00e4 syvint\u00e4 suomalaisuutta. V\u00e4litt\u00e4minen on sit\u00e4, ett\u00e4 pid\u00e4n ihmist\u00e4 tai asiaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. V\u00e4litt\u00e4minen on huolenpitoa ja aktiivista toimintaa. Itse ajattelen, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulun aikana jokainen meist\u00e4 on v\u00e4lill\u00e4 auttajana ja v\u00e4lill\u00e4 autettavana. T\u00e4m\u00e4 tosiasia pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t toisiamme tarvitsevina. V\u00e4litt\u00e4minen tarkoittaa, ettei ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 yksin. Toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yksi kauneimpia piirteit\u00e4 suomalaisuudesta tulisi t\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6keskeisess\u00e4 ja kilpailuhenkisess\u00e4 ajassa selke\u00e4mmin esille. Itse uskon siihen, ett\u00e4 sivistyneen yhteiskunnan tunnuspiirteit\u00e4 ovat v\u00e4litt\u00e4misen kulttuuri. Muistiliitossa meill\u00e4 oli pari vuotta sitten v\u00e4litt\u00e4misen teemavuosi, jonka taustalla oli surullinen tapahtuma, jossa muistisairas henkil\u00f6 l\u00e4hti keskell\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, vilkkaassa taajamassa sijaitsevasta yhteis\u00f6kodista talvipakkasella kes\u00e4vaatteissa ulos. H\u00e4n harhaili monta tuntia ulkona ja kun h\u00e4net sitten lopulta l\u00f6ydettiin, h\u00e4n oli niin huonossa kunnossa, ett\u00e4 menehtyi saamiinsa vammoihin. Surullista t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa oli, ett\u00e4 lukuisa m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 kulki rouvan ohi ja pakostikin huomasi, ettei rouva ollut s\u00e4\u00e4n mukaisesti pukeutunut. Kukaan ei puuttunut asiaan tai mennyt auttamaan.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n tapahtuman j\u00e4lkeen, halusimme Muistiliitossa nostaa yleiseen keskusteluun vaikeitakin kysymyksi\u00e4, jotka ovat edelleen ajankohtaisia: – Onko v\u00e4litt\u00e4minen kadonnut suomalaisesta yhteiskunnasta vai onko se jossain piilossa? Miksi meill\u00e4 on niin paljon yksin\u00e4isiksi itsens\u00e4 kokemia ihmisi\u00e4? – Kuinka voisimme ja osaisimme puuttua ep\u00e4kohtiin, jotka aiheuttavat jollekin vahinkoa? Kenelle puuttuminen kuuluu? – Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 vieraastakin v\u00e4litt\u00e4\u00e4? Kuka on l\u00e4himm\u00e4isemme? – V\u00e4litt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t? Ohjataanko resursseja sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 eniten tarvitaan? – Kuuluuko kaikkien kansalaisten \u00e4\u00e4ni? Kuka on kiinnostunut heist\u00e4, joiden \u00e4\u00e4ni on kovin heikko?
\nHyv\u00e4t yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Puhuin aiemmin valona olemisesta toinen toisillemme. Valona oleminen tarkoittaa auttamisen ja tukemisen lis\u00e4ksi my\u00f6s tiedon jakamista. Ennen vanhaan opettajien sanottiin olevan kansankynttil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
Potilasj\u00e4rjest\u00f6jen teht\u00e4v\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 yleist\u00e4 tietoisuutta sairauksista ja niiden hoidosta. Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy edelleen turhia pelkoja ja h\u00e4pe\u00e4n tunnetta, jotka saattavat pahimmillaan aiheuttaa henkil\u00f6n erist\u00e4ytymist\u00e4 ja yksin j\u00e4\u00e4mist\u00e4. Tiedon jakamisen avulla voidaan vaikuttaa sairastuneen, l\u00e4heisten, kansalaisten ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jienkin asenteeseen. Itse olen esimerkiksi huomannut, ett\u00e4 muistisairauksia pidet\u00e4\u00e4n edelleen toivottamina sairauksina, vaikka hyvin tied\u00e4mme, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4, hoitaa tehokkaasti ja my\u00f6s kuntouttaa. Yhteiskunnassa on viel\u00e4 paljon tiedon puutetta ja v\u00e4\u00e4ri\u00e4 asenteita muistisairauksista ja niiden hoitomahdollisuuksista. Varmasti sama koskee muitakin neurologisia sairauksia. Nostetaan yhdess\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asioita esille. Neurologisiin sairauksiin liittyv\u00e4st\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n leimasta on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 pois! Asennety\u00f6t\u00e4 on siis jatkettava!<\/p>\n
Yst\u00e4v\u00e4t<\/p>\n
Viel\u00e4 muutama sana yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6toiminnan sis\u00e4ll\u00e4 ja niiden v\u00e4lill\u00e4 eli miten saadaan j\u00e4rjest\u00f6ihin synnytetty\u00e4 ilmapiiri jossa jaksaa, osaa ja oppii – kuten otsikkoni kuuluu? Kaikki l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen ottaa vastuun omasta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n ja pohtii, miten min\u00e4 vaikutan omalla toiminnallani ilmapiiriin? Yhdess\u00e4 tekeminen on enemm\u00e4n kuin yhteisty\u00f6. Jos ajatellaan esimerkiksi yhdistyksen hallitusta tai mit\u00e4 tahansa ryhm\u00e4\u00e4, niin oleellista on, ett\u00e4; – Jokainen on aktiivinen – omalla tavallaan – voimavarojensa mukaan.<\/p>\n
– Toisaalta pidet\u00e4\u00e4n huolta, ett\u00e4 kaikki pysyv\u00e4t mukana sek\u00e4 tulevat kuulluksi ja arvostetuiksi. Tuetaan toinen toisiamme! – Jokainen vastaa siit\u00e4, ett\u00e4 luottamus s\u00e4ilyy ryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4. Kokouksessa tai keskustelupiiriss\u00e4 puhuttuja asioita ei puhuta ulkopuolisille ilman asianosaisten lupaa.<\/p>\n
– Opetellaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n vaikeat asiat edess\u00e4p\u00e4in \u2013 ei puhuta nurkan takana eik\u00e4 lakaista maton alle.<\/p>\n
– Sitoudutaan yhteisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, vaikka itse ajattelisin asiasta toisin! – Opetellaan kuulemaan ja kuuntelemaan. Asioista ei tarvitse olla samaa mielt\u00e4, mutta t\u00e4rke\u00e4 on oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ettei oma mielipide ole ainoa oikea mielipide ja asioista voi ajatella monella tavalla oikein! Voin pit\u00e4\u00e4 kiinni omasta mielipiteest\u00e4ni, mutta parhaimmillaan yhdess\u00e4 oppiminen on sit\u00e4, ett\u00e4 arvostan eri tavalla ajattelevia ihmisi\u00e4 ja kuuntelemalla toisia ja toisenlaisia ajatuksia voin laajentaa omaa maailmankuvaani. My\u00f6nteinen erilaisuus on rikkaus!<\/p>\n
– Viimeisen\u00e4, mutta ei v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4n\u00e4; muistetaan kiitos ja positiivinen palaute. Pohjois-Pohjanmaalla on sananlasku, jossa sanotaan, ett\u00e4 ihminen on \u201dkehuvetoinen\u201d. Se pit\u00e4\u00e4 paikkaansa. Jokainen meist\u00e4 kaipaa ja tarvitsee my\u00f6nteist\u00e4 palautetta. Perusperiaate on se, ett\u00e4 hyv\u00e4 voi puhua toisista sek\u00e4 edess\u00e4 ett\u00e4 takana! Suomalaisessa kulttuurissa sit\u00e4 ei koskaan tule liikaa!<\/p>\n
Ja viel\u00e4 ihan lopuksi! Yhdistykset eiv\u00e4t saa erist\u00e4yty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Potilasj\u00e4rjest\u00f6jen kannattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhteiset asiat ja tietyiss\u00e4 asioissa kannattaa toimia isompana yhten\u00e4isen\u00e4 joukkona. Kuten alussa sanoin n\u00e4m\u00e4 Pohjois-Karjalan aivop\u00e4iv\u00e4t ovat esimerkki loistavasta yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 tekeminen on nyt huomioitu valtakunnallisestikin, sill\u00e4 viime syksyn\u00e4 Neurologisten vammaisj\u00e4rjest\u00f6jen verkosto ns. NV – verkosto my\u00f6nsi Joensuun vapaaehtoistoimijoiden verkostolle tunnustuspalkinnon ansiokkaasta NV-ty\u00f6st\u00e4, jota se on tehnyt neurologisten ihmisten hyv\u00e4ksi. Ilmentym\u00e4n\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 on esimerkiksi vuosittaiset Pohjois-Karjalan Aivop\u00e4iv\u00e4t. Olemme siis t\u00e4ss\u00e4kin asiassa esimerkkin\u00e4 muulle Suomelle. Yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 saadaan pienill\u00e4kin resursseilla isoja tekoja aikaan. Onnea meille kaikille ja iloitaan t\u00e4st\u00e4 huomionosoituksesta yhdess\u00e4! Kuten Tommy Tabermann sanoi: \u2019Me\u2019 on Suomen kielen kaunein sana!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Hyv\u00e4t aivop\u00e4iv\u00e4\u00e4n osallistuvat Otsikkoni on yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 jaksaa, osaa ja oppii. Suomi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 vuonna 100 vuotta ja Suomen juhlavuoden teema on Yhdess\u00e4. Siksi min\u00e4kin mielell\u00e4ni puhun t\u00e4st\u00e4 asiasta. Selailin netist\u00e4 hiukan millaisia tilaisuuksia t\u00e4m\u00e4n teeman ymp\u00e4rill\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n eri puolilla Suomea ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyi muun muassa seuraavia otsikkoja: Maailmaa muutetaan yhdess\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 Yhdess\u00e4 tekeminen tuottaa<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-1322","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheet"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1322"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1323,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1322\/revisions\/1323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1322"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1322"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1322"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}