{"id":1281,"date":"2017-01-02T10:49:11","date_gmt":"2017-01-02T08:49:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1281"},"modified":"2017-01-02T10:49:58","modified_gmt":"2017-01-02T08:49:58","slug":"onko-koyhyydesta-ja-eriarvoisuudesta-tullut-suomessa-normaalitila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/?p=1281","title":{"rendered":"Onko k\u00f6yhyydest\u00e4 ja eriarvoisuudesta tullut Suomessa normaalitila?"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">(Julkaistu Savon Sanomissa 2.1.2017)<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Luin joulun aikaan Anna-Maria Isolan ja Esa Suomisen kirjoittaman kirjan \u201dSuomalainen k\u00f6yhyys\u201d. Se sai minut pohtimaan, pid\u00e4mmek\u00f6 k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden kasvua Suomessa normaalina ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tilana, jolle ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. K\u00f6yhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun lamasta alkaen. Tuloerojen kasvu on ollut kansainv\u00e4lisestikin suurta. Ainoa poikkeus t\u00e4h\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 pahenevaan tilanteeseen oli viime hallituskausi (2011 &#8211; 2015), jolloin silloinen hallitus nosti perusturvaetuuksia ja poisti ty\u00f6markkinatuesta puolison tuloihin kohdistuvan tarveharkinnan. Edellinen hallitus panosti my\u00f6s erityisryhmien asumisen tukemiseen ja kehitti verotusta pienituloisia suosivaksi. Kaikkien n\u00e4iden toimenpiteiden ansiosta tuloerojen kasvu pys\u00e4htyi ensimm\u00e4isen kerran pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Nyt t\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4 kehitys on katkennut kuin sein\u00e4\u00e4n ja k\u00f6yhyys ja eriarvoisuus ovat l\u00e4hteneet voimakkaaseen kasvuun. Suomalainen k\u00f6yhyys on t\u00e4m\u00e4n vaalikauden lopussa syvemp\u00e4\u00e4 ja kohtalokkaampaa kuin vaalikauden alussa. Pienituloisuuden syveneminen k\u00f6yhyydeksi on yh\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4 tulojen v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4 ja maksujen korotuksista johtuen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysmaksujen korotukset osuvat kaikkein eniten yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhm\u00e4\u00e4n. Huolestuttavaa on lis\u00e4ksi eri alueiden ja kaupunkien jakautuminen &#8221;hyviin&#8221; ja &#8221;huonoihin&#8221; sosioekonomisen rakenteen perusteella. On syntynyt rikkaiden ja k\u00f6yhien alueita, joissa elet\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 toisistaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai jopa toisista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Sosiaalisen liikkuvuuden ilmi\u00f6t\u00e4 on totuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisen ja aidon tasa-arvon ilmentym\u00e4n\u00e4. Nyt t\u00e4m\u00e4 liikkuvuus on hankalampaa kuin aiemmin ja kerran k\u00f6yh\u00e4 j\u00e4\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti pysyv\u00e4sti k\u00f6yh\u00e4ksi. Valitettavasti k\u00f6yhyys periytyy my\u00f6s seuraavalle sukupolvelle. Hallituksen toteuttamat s\u00e4\u00e4st\u00f6t varhaiskasvatukseen ja koulutukseen heikent\u00e4v\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. Perheen sosioekonominen asema n\u00e4kyy jopa Pisa-tuloksissa. Sosiaalisen kierron hidastuminen onkin vakava uhka tasa-arvoon pyrkiv\u00e4lle hyvinvointivaltiolle.<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Matalaksi j\u00e4\u00e4nyt koulutustaso ennakoi k\u00f6yhyytt\u00e4, sill\u00e4 se est\u00e4\u00e4 helposti l\u00f6yt\u00e4m\u00e4st\u00e4 paikkaa ty\u00f6markkinoilla ja johtaa toimeentulotukiasiakkuuteen. Osa-aika ja p\u00e4tk\u00e4t\u00f6iden maailmaan juuttuva, matalasti koulutettu ihminen on monella tapaa altis k\u00f6yhyydelle ja sen seurauksille. K\u00f6yhyyden kierre jatkuu helposti koko el\u00e4m\u00e4n aina el\u00e4kkeelle saakka, sill\u00e4 pienet tulot tarkoittavat pieni\u00e4 el\u00e4kkeit\u00e4. My\u00f6s terveys, elinik\u00e4 ja kuolleisuus korreloivat tulotason kanssa. Sosiaaliryhmien v\u00e4liset kuolleisuuserot ovat Suomessa kansainv\u00e4lisestikin suuria. K\u00f6yh\u00e4n el\u00e4m\u00e4 on lyhyempi kuin rikkaan \u2013 ja t\u00e4m\u00e4 ero on viime vuosina kasvanut.<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Suomi on kansakuntana jakautumassa voimakkaasti kahteen osaan. Rikkailla ja k\u00f6yhill\u00e4 on aivan erilainen k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 pian 100-vuotias Suomi heille tarjoaa.\u00a0<\/span><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000; font-family: Calibri;\">Merja M\u00e4kisalo-Ropponen<br \/>\nkansanedustaja (sd)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>(Julkaistu Savon Sanomissa 2.1.2017)\u00a0 Luin joulun aikaan Anna-Maria Isolan ja Esa Suomisen kirjoittaman kirjan \u201dSuomalainen k\u00f6yhyys\u201d. Se sai minut pohtimaan, pid\u00e4mmek\u00f6 k\u00f6yhyyden ja eriarvoisuuden kasvua Suomessa normaalina ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tilana, jolle ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. K\u00f6yhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun lamasta alkaen. Tuloerojen kasvu on ollut kansainv\u00e4lisestikin suurta. Ainoa poikkeus t\u00e4h\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 pahenevaan<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-1281","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogilta"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1281","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1281"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1281\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1284,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1281\/revisions\/1284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1281"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1281"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.merjamakisalo.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1281"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}